Nyt oli mun aikani lukea TÀÀllÀ PohjantÀhden alla! Melko intensiiviset kolme viikkoa vietin tÀmÀn klassikkotrilogiamme parissa.
PÀÀllimmÀisenÀ jÀi mieleen ainakin se, kuinka jÀrjetöntÀ sota aina on, ja kaoottista ja sattumanvaraista. Jokainen armeija koostuu lukemattomista yksilöistÀ, joista kaikki eivÀt vÀlttÀmÀttÀ edes ole tÀysin aatteen puolella, tai ovat mutta mitÀ moninaisimmista syistÀ. Huhumyllyt pyörivÀt ja kuviteltuja kauheuksia kostetaan varmuuden vuoksi.
Kirjasarjassa nÀkyy hyvin ainakin pari ajan hengen kaavaa, jotka ovat tehokkaasti traumatisoineet kokonaisia sukupolvia: a) kuinka naisen on lÀhentely-yrityksiin aina sanottava monta kertaa ei, vaikka hÀn tarkoittaisi koko ajan kyllÀ, ja b) kuinka miehet tekevÀt kaikkensa ollakseen nÀyttÀmÀttÀ tunteitaan. NÀitÀ historian painolasteja me suomalaiset sitten tÀtÀ nykyÀ koitamme vaivalla purkaa terapiassa.
SydĂ€meenkĂ€yvĂ€ tarina perheestĂ€ ja ihmisen pienuudesta muutoksen tuulissa 1880-luvulta 1950-luvulle saakka. Tunnistin tĂ€stĂ€ meidĂ€t tyhmĂ€t, ahkerat, uskolliset, ylpeĂ€t, nöyrĂ€t suomalaiset â€ïž Itketti moneen kertaan!
#tÀÀllÀpohjantÀhdenalla #vÀinölinna #kirjat #kirjafedi #kirjamastodon #suomi #klassikko