Kirjoitin tätä kahdeksan vuotta, esikoisromaaniani Jama ja vuodenkierto, joka julkaistaan uudenkuun sarastaessa elokuun 14. päivänä. Oli kirjaimellisesti Suuri työ.
Takakanteen kirjailin houkutukseksi seuraavaa:
""Kuinka täällä kuuluu elää tuhoamatta kaikkea?"
Kysymys ei jätä helsinkiläistä perheenisää rauhaan. Tuomas on palanut loppuun. Maailma vaatii häneltä kahta mahdottomuutta yhtä aikaa: loputonta kasvua, ja sen aiheuttaman tuhon pysäyttämistä.
Kaiken menettäneenä hän kuulee kutsun. Öinen neito tahtoo hänet mukaansa Pohjan perälle, jättämään kaiken tutun taakseen ja sukeltamaan kansanuskon shamanistiseen vuodenkiertoon. Kadonnut vastaus odottaa.
Sampsa Kiianmaan esikoisromaani Jama ja vuodenkierto vie lukijan shamaanien ja alkemistien suureen työhön, vaellukselle Tämänilman tuolle puolen, loven takaiseen Tuoneloon ja myyttiseen karhunkaatoon. Eikä takaisin palatessa mikään ole enää entisellään. Mitä tarinaa ihmiset elivät ennen jatkuvaa kasvua, ja voimmeko me vielä löytää sen?
Sampsa Kiianmaa (s. 1978) asuu Helsingin Kannelmäessä. Hän on perehtynyt syvällisesti pohjoisen kansanuskon ja alkemian perinteeseen kulkien nykyisin suufien polkua."
Julkaisen kirjalle pian nettisivun, jossa tulen avaamaan kirjan taustoja ja teemoja. Myöhemmin, kesän kypsyttyä, kirja julkaistaan nettisivulla entisaikoina tutulla tyylillä, eli aikakausilehdistä tuttuna jatkokertomuksena. Painettuna kirja tulee saataville 14.8.
#Kirjamastodon #kirjat #vuodenkierto #kansanusko #alkemia #jatkuvakasvu #suomalainenmytologia #myytit #ekofiktio #spefi #kirjailija