Poika söi sammakon, toinen kuvasi ja kolmas yllytti. Kolmikko ulos riparilta ja rikosilmoitus poliisille. Yllyttäjän isä kimpaantui ja vastaiskuna eroaa (vai erosi jo?) kirkosta. Näin lehdet kertovat.

Sammakko on rauhoitettu, joten lakia rikottiin. Sammakonsyönti toteutettiin, koska pojat on poikia ja joukossa tyhmyys tiivistyy. On uskallettava, näytettävä kavereille. Tuskin tiesivät rauhoituksesta. ”Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista, sammakoista, koiranhäntätupsukoista. Niistä on pienet pojat tehty.”

En tiedä, olivatko pojat jo yli 15 vuotta vai vielä alle, riparivuonnahan tuo ikä yleensä täyteen tulee. Onko tietämättömyys lieventävä asianhaara? Pitäisikö rikosilmoituksen sijaan taputtaa olalle ja neuvoa? Loparit leiriltä ymmärtääkseni johtuivat muustakin kuin pelkästä sammakonreisiateriasta. Onko luonnonsuojelurikos sellainen sormien läpi katsottava juttu, jos sen tekee alaikäinen tai jos se on lievä? Onko rauhoitetun eläimen tappaminen ”vähäinen” teko, eikä rikos lainkaan? Kirkonkin opetuksen mukaan siitä luonnosta pitäisi pitää huolta, ”viljele ja varjele”, joten kaipa se ihan ok on, jos riparin väki asiaan puuttuu.

Näitä pohdin. Paljon ajatuksia herätti myös tuo isän reagointi. Mistä hän loukkaantui eniten? Siitäkö, että hänen poikaansa ojennettiin? Vai siitä, että tuli kenkää riparilta, eikä sukua nyt sitten rippijuhliin voikaan kutsua? Vai siitä, että poliisille meni pojan nimi? Vai siitä, ettei poika saa tehdä asioita, jotka isän mielestä olisivat pikkujuttuja? Mitä nyt yhdestä sammakosta, jäähän niitä autojenkin alle.

Mitä pitäisi ajatella?

#sammakko #luonnosuojelu #kirkko #laki

Sammakoituttaako?

"Kolme poikaa poistettiin pohjoiskarjalaisen seurakunnan rippileiriltä, sillä yksi heistä oli syönyt elävän sammakon toisten kuvatessa ja yllyttäessä."

#rippileiri #sammakko

https://yle.fi/a/74-20173357