Sarjassa perehdytään maapallon evoluutioon ja historiaan. Avaruuskappaleiden törmäykset, ensimmäiset vesipisarat, äärimmäiset säävaihtelut, maanosien liikkeet ja lopulta myös ihmiskunnan synty ovat osa maapallon jo yli neljä miljardia vuotta kestänyttä kehitystä. (Earth. Tuotanto: BBC/PBS, Iso-Britannia 2023.)
Okei.
Ehdoton #katselusuositus!
Mind blow -matskua.
BBC:n #dokkarisarja #Earth, jossa käydään läpi #maapallo n historiaa satojen miljoonien vuosien ajalta siitä näkökulmasta, miten #elämä on syntynyt, kuollut ja säilynyt, kun välillä #Tellus puskee pari miljoonaa vuotta magmaa sisältään, välillä on pari miljoonaa vuotta kaatosade ja välillä koko #planeetta on 50 miljoona vuotta jään peitossa jne.
WOOH!
#historia #evoluutio #dokumentti #dokkari #tiede #SiksiTiede
Serien fördjupar sig i jordens evolution och historia. Kollisioner med himlakroppar, de första vattendropparna, extrema väderväxlingar, kontinenternas rörelser och till slut mänsklighetens födelse - allt det hör till jordens redan över fyra miljarder år långa utveckling. (Earth. Produktion: BBC/PBS, Storbritannien 2023.)
@heikkibvirtanen mutta ottavatko systeemiajattelijat huomioon, että on muunlaisia malleja kuin oma malli? There is lot's more jne, sanoo Shakespearen Hamlet. Liian tiukka malli voi joskus puristaa, vaikka olisi aiemmin osoittautunut toimivaksi ja käytettäväksi. Ekspertiisin ihailun sijaan voisi, toistan, pyrkiä säilyttämään, mitä jo on ja ainakin keskustelussa tyytyä yhdessä kompromentoituun päätökseen.
#planeetta
#systeemiajattelu
#rajapinnat
#kestävyydenhaasteet
#demokratia
Euroopan viimeinen suuri rauhanajan nälänhätä nähtiin 1860-luvulla Suomessa, kun halla tuhosi sadot useana peräkkäisenä vuotena. 1900-luvun aikana nälän luonnolliset syyt selätettiin teknologialla. Viljely tehostui ja maailmankauppa kehittyi. Nälänhädistä piti tulla historiaa kaikkialla. Kuitenkin maailmassa elää edelleen satoja miljoonia aliravittuja ihmisiä. Ruokaa tuotetaan tarpeeksi, mutta se jakautuu epätasaisesti. Viime vuosina äärimmäistä nälkää näkevien ihmisten määrä on lisääntynyt ilmastonmuutoksen ja konfliktien vuoksi. Viljan kansainvälinen kauppa on suojannut kansakuntia nälänhädiltä, mutta epäreilu globaali ruokabisnes on myös luonut olosuhteita nälälle. Esimerkiksi Afrikassa viljelijöiden on pitänyt siirtyä tuottamaan arvokkaampia vientikasveja, kuten kaakaota tai sokeriruokoa, paikallisen ruokaturvallisuuden kustannuksella. Miksi nälästä ei ole vieläkään päästy eroon? Miten nälän syyt ovat muuttuneet eri aikoina? Näitä kysymyksiä pohtivat talous- ja sosiaalihistorian dosentti Antti Häkkinen, ympäristötutkija Ville Lähde, historianopettaja Lasse Hongisto ja toimittaja Jussi Nygren.
Sarjassa perehdytään maapallon evoluutioon ja historiaan. Avaruuskappaleiden törmäykset, ensimmäiset vesipisarat, äärimmäiset säävaihtelut, maanosien liikkeet ja lopulta myös ihmiskunnan synty ovat osa maapallon jo yli neljä miljardia vuotta kestänyttä kehitystä. (Earth. Tuotanto: BBC/PBS, Iso-Britannia 2023.)
Kun käytämme sanaa #planeetta, mistä oikein puhumme?
Tyypillisesti sillä tarkoitetaan Auringon kiertoradalla olevaa kappaletta, jonka radalla ei ole muita yhtä massiivisia kiertolaisia.
Mutta geofysikaalisesti monet Aurinkokunnan satelliitit ja pienemmät kiertolaiset ovat planeettoja, koska ne ovat pallomaisia ja niiden geologia on monipuolista.
Silloin Aurinkokunnassa on ainakin 36 planeettaa.
#tähtitiede #planeetat https://tuomim.wordpress.com/2021/11/01/aurinkokunnan-36-planeettaa-modernin-ajan-harharetki-planeettojen-luokittelussa/
RosaVain
Dragofix
Hanna
kaharinjohanna
Mikko Tuomi