Lee Onhwa: Midnight Pastry Shop Called Hwawoldang
이 온화: 시간이 멈춰 선 화과자점, 화월당입니다
Koreasta englanniksi kääntänyt Slin Jung.

Yeonhwan isoäiti kuolee ja jättää hänen haltuunsa perinteisen leivoskahvilan. Yllättäen kahvila on suurissa veloissa ja isoäidin ohjeiden mukaisesti Yeonhwan tulee pitää kahvilaa auki yöaikaan veloista selvitäkseen. Pian asiakkaita saapuukin kahvilaan leivostoiveineen, mutta jotakin outoa heissä on. Shamaani Sa-wol apunaan Yeonhwan kahvila pystyy toteuttamaan asiakkaiden toiveet, jotka eivät liity vain leivoksiin, vaan myös hengen vaeltamiseen kuolemasta reinkarnaatioon.

Teoksessa ollaan jälleen healing fictionin ytimessä eli kahvilassa autetaan ongelmissa olevia asiakkaita lempeästi eteenpäin. Asiakkaiden taustatarinat ovat kuitenkin tavallista karumpia, sillä jokainen heistä on kuollut, ja haluaa muistaa läheisiään ennen siirtymistään eteenpäin. Melankoliset ja surullisetkin tarinat sisältävät kuitenkin toivon siemeniä ja kuolemaa käsitellään hienovaraisesti. On myös hyvä huomioida, että kirjaa lukiessa tulee nälkä! Leivosten ja jälkiruokien valmistaminen, maku, ulkonäkö ja asiakkaiden niille antamat merkitykset on kerrottu yksityiskohtaisesti ja itselleni ne olivat kirjan parasta antia. Suosittelen haikeaa teosta toivoa kaipaaville.

#leeonhwa #amidnightpastryshopcalledhwawoldang #tainankirjavinkit #kirjamastodon #kirjafedi #korea #luettua

Iida Turpeisen Elolliset oli ristiriitainen lukukokemus ja oivallinen esimerkki siitä, miksi en mielelläni tähditä kirjoja.

#kirjamastodon #kirjallisuus #kirjafedi #kirjablogit

https://morrenkirjablogi.blogspot.com/2026/03/iida-turpeinen-elolliset-2023.html

Aki Ollikaisen Tattarisuon noitapiiri oli mielenkiintoista luettavaa (kuunneltavaa).

Olen ennestään tiennyt Tattarisuon keissistä noin suurinpiirtein ja tietenkin sanonta "jäljet johtavat sylttytehtaalle" on tuttu. Mitään yksityiskohtia tai kunnollista kokonaiskuvaa tapahtumista mulla ei kuitenkaan ole, joten siinä mielessä tämä kirja oli sopiva mulle, ja kattavasti koostettu ilman turhaa jaarittelua.

Monesti kirjan aikana jälleen pohdin, miten monenlaisia ihmisiä onkaan, ja miten kaikkein omituisimmatkin tyypit aina vain onnistuvat löytämään ympärilleen samanhenkisiä, jotka lähtevät mukaan vaikka silpomaan ruumiita ja tulkitsemaan vakavissaan seinille ilmestyviä korkeamman tahon viestejä. Oli myös kiinnostavaa se, miten poliisitutkinta eteni 30-luvulla ja miten jälleen ihmiset tulkitsivat toisten käytöksen epäilyttäväksi ja näin ollen olivat varmoja milloin kenenkin syyllisyydestä epämääräiseen toimintaan.

Kerrottuja tapahtumia kuuntelin siksikin vähän enemmän korvat höröllä, koska niistä valtaosa osui omille huudeille. Tottahan Suur-Kallion alueella on tapahtunut kaikenlaista (ja tapahtuu edelleen), mutta silti aina on yhtä kiinnostavaa miettiä, että niin, mä kävelen samoja katuja kuin nääkin tyypit. Noita-Kallio (eli piirin pääjehu) oli jopa hetkellisesti asunut osoitteessa, joka oli mun aiemmasta kotiosoitteesta seuraava poikkikatu. 🤔😁

Kirjan lopussa on lähdeluettelo, josta jo keräsin listalleni lisää luettavaa. Lukujono kun ei vielä ole riittävän pitkä.😁

#kirjafedi #kirjamastodon #tattarisuonnoitapiiri

Edit. Kirjakuvan taustalla itse ottamani valokuva.

Hyvää kevätpäiväntasausta!

Myös Manalassassa vietetään vuodenaikojen kunniaksi vuotuisjuhlia. Kevätpäivänjuhla on maan ja hedelmällisyyden jumalatar Naolan juhla, ja siten Maankutsujan Trinalle aivan erityisen tärkeä juhla.

Cadenin temppelin kuusitoista papitarta sekä ylipapitar pitävät läheisessä Loinasmetsässä juhlaseremonian, joka on varsin yksinkertainen eikä kovinkaan suosittu, paitsi Naolan merkkiä kantavien parissa.

Naolan merkkiä ranteessaan kantavat saavat keväästä omanlaistaan voimaa. Asiat näyttäytyivät valoisammilta ja kaikki järjestyy.

Tai sitten ei.

#lakertasarja #kirjamastodon #kirjafedi #osuuskumma

Ville Mäkipelto, Juha Pakkala ja Raimo Hakola: Jumalan synty : Isän ja Pojan kätketty historia
Otava, 2025

Eksegetiikan alan tietokirja käsittelee kristinuskon Jumalaan liittyvien käsitysten historiaa ja aikaa ennen nykyistä monoteismiä.

Jerusalemin temppelin tuho johti tilanteeseen, jossa erilliset jumalat Jahve ja El yhdistyivät yhdeksi monoteistiseksi jumalaksi ja juutalaiset asettuivat jonkinlaiseen vasallisuhteeseen jumalaansa. Myös kristinuskon aikojen saatossa kehittyneitä käsityksiä Jeesuksesta käydään läpi perinpohjaisesti historiallisen tiedon valossa.

Epäilemättä kirjan lähestymistapa voi joitain uskovaisia tökkiä ja raivostuneimmat ovat kai jo ehtineet kirjoja polttamaankin, mutta minulle ateistina tämä oli oikein kiinnostavaa ja toisaalta uskon, että eiköhän Jumala kestä senkin, että ihmiset hänen ilmenemisensä muotoja tutkailevat.

#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #kirjafedi #tietokirjat

Ninka Reittu: Silloin kerran, Morrison
Orava-kirjat, 2026

Lastenkirjailija ja kuvittaja Ninka Reittu työskentelee Skotlannissa lammaspaimenena ja niistä maisemista on saanut alkunsa tämä herkkä kuvakirja miehen ja paimenkoiran välisestä suhteesta.

Kirja seuraa nopeassa tahdissa koiran elämänkierron pennusta kuolemaan asti. Kuvitus on herkkää väriliitutyötä, jonka taidokas luonnosmaisuus ja upea värien käyttö tekevät tästä kirjasta todellisen ilon silmälle. Tarinassa riittää syvyyttä ja tunnetta useammallekin lukukerralle.

#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #kirjafedi #lastenkirjat #kuvakirjat

"Lukutaidon ja lukemisen edistämisen kyljessä on hyvä muistaa kirjallisuuden tekijöiden asema. Kirjailijat ja kääntäjät luovat meille luettavaa ja ansaitsevat työstään asianmukaisen korvauksen. Palkkaahan he eivät saa."

#Lukutaito #Kirjamastodon #Kirjafedi

https://www.kouvolansanomat.fi/paikalliset/9242714

Tuli sattumalta luettua peräkkäin kaksi trans-aiheista kirjaa.

Anna-Mari Marttisen Korsetti kertoo heteromiehestä, joka haluaa välillä pukeutua naiseksi. Vaikka koko homma alkaa leikistä tyttöystävän kanssa, pitemmän päälle kumppaneilta ei löydy ymmärrystä saati tukea, joten mies joutuu salailemaan ja piilottelemaan naisellista puoltaan.

Pidän Marttisen kirjoissa siitä, että ne käsittelevät tavallisia arkisia ihmisiä epätavallisissa ja vaikeissa tilanteissa. Vaikka en erityisemmin nauti kirjoitustyylistä (henkilöt ovat aika ohuita ja dialogi kankeaa) niin kirjoista saa näkökulmia erilaisiin tilanteisiin, jotka voivat osua kenen tahansa kohdalle. Tyyli on viihdekirjamainen vaikka teemat ovat vakavia, mikä toivottavasti madaltaa lukijoiden kynnystä tarttua esim. transvestisuudesta kertovaan kirjaan.

Alana S. Porteron Paha tapa (suom. Sari Selander) kertoo työläislähiössä kasvavasta poikaoletetusta, joka yrittää selvitä espanjalaisen machokulttuurin paineessa ja pitää sisäisen tyttöytensä piilossa. Kirja on hyvin kirjoitettu, mutta matkan varrella ajattelin, että tarina on kuultu jo monesti aika samanlaisena. Kirjan loppu oli sitten kuitenkin niin hieno ja koskettava, että päädyin tykkäämään kirjasta enemmän kuin puolivälissä oletin.

Porteron kirjan alussa oli suomentajan esipuhe, joka käsitteli espanjan kielen sukupuolierottelua ja sen suomeksi kääntämisen kiemuroita. Käännös oli minusta oikein sujuva, mutta oli kiva että esipuheessa kääntäjä avasi tekemiään valintoja pronominien ja queer-sanaston suhteen. (Tarina sijoittuu ajallisesti useammalle vuosikymmenelle joten termitkin ovat muuttuneet.)

#kirjamastodon #kirjafedi #kirjat #lukeminen #annamarimarttinen #korsetti #alanasportero #pahatapa

Olen viettänyt tänään koko työpäivän (no, kävin pyörälenkillä välissä) käymällä läpi WSOY-konsernin syksyn uutuuskirjoja. Olen käynyt listaa läpi aakkosjärjestyksessä, ja olen M-kirjaimessa menossa. Työmaa jatkuu siis huomenna. Saispa tästä palkkaa.

Minusta kirjoja voisi surutta julkaista vuosittain vaikkapa puolet vähemmän. Olisi tässä muutama täsmällisempikin ehdotus, mistä päästä julkaisemista voitaisiin vähentää, mutta ei mennä nyt siihen.

#kirjat #kirjamastodon #kirjamasto #kirjafedi