Tää finglishmi ei nyt ihan osunut nappiin. En toivottaisi säästölippaalleni vakavaa mielialahäiriötä...
Tää finglishmi ei nyt ihan osunut nappiin. En toivottaisi säästölippaalleni vakavaa mielialahäiriötä...
Käytätkö vihtaa vai vastaa? Kerro ja auta samalla suomen kielen tutkimusta
”Vihta vai vasta?” on säännöllinen kinastelun aihe ympäri Suomen.
#Kielet #Suomenkieli #Vastatvihdat #Sanat #Saunat #Leksikologia #Suomi #Saunatarvikkeet #Joensuu #Itäsuomenyliopisto #Lappeenranta #Rovaniemi #Lappeenrannanlahdenteknillinenyliopistolut #Vaasa #Helsinki #Kotimaa #Eteläkarjala #Kulttuuri
Olisiko sittenkin ollut rötöstelyä?
Tällä viikolla juhlitun Mikael Agricolan ja suomen kielen päivän korkeammaksi kunniaksi pari hyvää finglishmiä. Olkaatte hyvät!
Solvata: ratkaista, ratkoa
"Etsivä solvaa rikoksia." "Isoäitini solvasi kryptoja iltaisin."
Hauli: saalis, kuorma, lasti
"Sain marjametsästä hyvän haulin." "Kuorma-auton lavalla oli iso hauli."

Hyvää Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää!
Suomi on äidinkieleni ja siten minulle tärkein. Kirjailijana ja kustannustoimittajanakin se on minulle myös tärkeä työväline. Ruotsia ja englantia en osaa lähellekään niin hyvin, muita kieliä vielä heikommin tai en lainkaan. Osaan kreikaksi muutaman turistifraasin.
Äidinkielen oppiaineessa en ollut kympin oppilas, lähelle kyllä. Kompastuskiveni on pääasiassa ollut suomen kielioppi, jota sittemmin luin kuitenkin myös yliopistossa. En ollut järin menestyksekäs oppilas sielläkään. Onneksi minulla on apuna hyvät kustannustoimittajat, oikolukijat ja Kotuksen nettisivut!
Hämmästyin kovasti, kun Maankutsuja on saanut kiitosta kielestä. Olen kyllä ajatellut kirjoittavani ihan perushyvää suomea, mutta en ole nähnyt itseäni mitenkään erikoisen taitavana, kuten vaikkapa Vehka Kurjenmiekka tai kääntäjänä Kersti Juva. Kieli ja sanavarasto on joka tapauksessa nostettu esiin, mistä olen kovasti iloinen ja kiitollinen.
Mun "salaisuus" on ennen kaikkea aktiivinen lukeminen ja mieluusti vielä laidasta laitaan. (Runouden kanssa olisi kyllä hyvä parantaa.) Valtaosa lukemistostani on kotimaista kirjallisuutta, jossa kielen voima vaikuttaa eniten. Seuraavaksi eniten luen suomeksi käännettyä kirjallisuutta, mutta harmillisesti käännösten taso vaihtelee paljon johtuen kiireestä ja tekoälyn käytöstä. Hyvää käännöstä on kuitenkin ehdottomasti nautinto lukea. Loput, keskimäärin nyt 1–2 kirjaa vuodessa, luen englanniksi.
Tästä syystä puhun jatkuvasti lukemisen tärkeydestä – etenkin suomeksi lukemisen tärkeydestä. Meidän kieli uhkaa jäädä etenkin englannin jalkoihin. Myös valtaosa käännöksistä käännetään englannista, mikä kapeuttaa valtavasti käännetyn kirjallisuuden kirjoa. Tämä korostuu eritoten omassa genressäni fantasiassa ja se harmittaa todella paljon.
Pidetään huolta kielestämme. Vaalitaan sitä. Luetaan suomeksi, puhutaan suomea eikä finglishiä. Kukaan muu ei tee sitä tässä maailmassa meidän puolestamme. Vastuu on suomalaisten.
Hyvää Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää!
#lukeminen #mikaelagricolanpaiva #suomenKieli #aidinkieli_iati #suomenkielenpaiva
Italialaisnainen opiskeli suomea ja päätyi kääntäjäksi Kuhmoon – professori pelkää, että jatkossa tämä tie on tukossa
Ministeriössä tarkastellaan tukea, jota maksetaan suomen kielen ja kulttuurin opetukselle ulkomaisissa yliopistoissa. Osa pelkää isoja takaiskuja opetukselle.
#Kielet #Suomenkieli #Kielikoulutusjakieliopinnot #Opetushallitus #Kotimaa #Kainuu
Ainakaan minua vanhemmat eivät pidä, kun sanon "kaheskymmenesyhes" (21.), "kaheskymmeneskahes" (22.) ja niin edelleen. (1. on "eka" ja 2. on "toka"; "kaheskymmeneseka" ja "kaheskymmenestoka" eivät kuulostaisi luontevilta.)