Raivattaako?
”Joidenkin sotilaiden naamat venähtävät, kun näkevät, että nainen tulee kouluttamaan. Mutta kun he kuulevat ja näkevät mitä teen, he kyllä kuuntelevat.”
Raivattaako?
”Joidenkin sotilaiden naamat venähtävät, kun näkevät, että nainen tulee kouluttamaan. Mutta kun he kuulevat ja näkevät mitä teen, he kyllä kuuntelevat.”
Otin mummolasta mukaan Lapin Kansan viime vuoden teemalehden, jossa käsiteltiin Lapin sotaa. Tämä pisti silmään, kun nyt on irtauduttu Ottawan sopimuksesta.
Toki Lapin sodassa saksalaiset miinoittivat varmasti paljon, mutta kyllä tuosta iso työ joka tapauksessa tulee, kun miinoja aletaan käyttää uudelleen.
Tavallaan kiinnostaa nyt valtio-opillinen kysymys onko Suomella oikeus ydinaseeseen jos se sellaisen haluaisi rakentaa.
Periaatteessa suvereenina valtiona ainoa joka voi Suomelta mitään kieltää on Suomi itse (vrt. miinat), toisaalta valittu linja Iranin suhteen antaisi ymmärtää että olemme niin hyväksyneet vasallivaltion asemamme, ettemme pidä tätä oikeutta ydinaseeseen meillä olevan, koska sitä ei suvereenilla Iranillakaan ole.
mielenkiintoinen pointti nousi esiin tynkkyskeskustelussa.
mites, räjähtääkö miinat vain silloin kun sukupuoleltaan moninainen vihervassari on poimimassa marjoja vai myös metsästäjien painosta? #ottawanSopimus #miinat #eduskunta #metsastys
Henk. koht. mielipiteeni Ottawan sopimuksesta lähtemisestä;
Surullista. Todella surullista, siirrytään aikaan jonka olisin halunnut jättää näkemättä.
Hyvä juttu sodan jälkiseurauksista. Oma isoisäni joutui miinanraivaajaksi varusmiehenä jatkosodan alussa. Kertoi myöhemmin, kuinka viereinen raivauslaiva oli räjähtänyt miinaan vieden mukanaan monta palvelutoveria. Pääsi sittemmin 1943 "vaarattomampiin" hommiin kiväärimieheksi panssarintorjuntaan.
[Edit ajoitukset]
Jatkosodan jäljiltä Suomenlahdella ja Ahvenanmerellä lymyili 60 000 merimiinaa. Sodan hävinnyt Suomi sai käskyn raivata miinat, ja työhön komennettiin parikymppiset varusmiehet. Kymmenet nuoret miehet kuolivat merellä.
Vaarallista tuo vesillä liikkuminen...
"Laivamatka Tallinnaan kulkee yhä tuhansien miinojen päältä, vaikka sotien jälkeen raivaustyötä tehtiin urakalla ... Suomi raivasi Suomenlahdelta sodan jälkeen yli 20 000 miinaa, mutta niitä jäi mereen yli 30 000. Vanhat miinat ovat kuitenkin painuneet pohjaan, joten merenkulku on ollut turvallista yli 70 vuoden ajan."
Suomi raivasi Suomenlahdelta sodan jälkeen yli 20 000 miinaa, mutta niitä jäi mereen yli 30 000. Vanhat miinat ovat kuitenkin painuneet pohjaan, joten merenkulku on ollut turvallista yli 70 vuoden ajan.