T. Kingfisherin Paladin's Grace -kirja kertoo temppeliritari Stephenistä, jonka jumala kuolee yllättäen. Hänen koko elämänsä ja työnsä temppeliritariveljeksenä ajautuu kaaokseen: kuoleman jälkeen hänet ja muut veljekset ottaa valtaansa valtava, hallitsematon raivo, ja välikohtauksesta eivät kaikki temppeliritarit selviä hengissä. Stephen ja muut veljekset saavat kuitenkin turvapaikan White Rat -temppelistä. Eräänä iltana vuosia myöhemmin hän törmää hajuvesien tekijään Graceen. Kaksikon välillä on selvästi kipinää, mutta Stephen pelkää että tunteilleen antautuminen ajaisi hänet jälleen itsestään riippumattoman raivon valtaan. Kaksikko ajautuu poliittisen juonittelun, kaupungissa tapahtuvien murhien ja rakkauden keskiöön.
Tämähän oli varsin ihana kirja. En yleensä välitä romanttisista kirjoista, mutta tykkään T. Kingfisherin kirjoista, eikä Paladin's Grace ollut poikkeus. Kingfisherin proosa on nokkelaa, hauskaa ja lämmintä. Välillä tosin sekä Stephen että Grace hahmoina turhauttivat ja aiheuttivat "hän on ihana, mutta minun ei pitäisi haluta häntä" -voivotteluillaan silmienpyöräytyksiä. Pidin siitä, miten maskuliininen Stephen piti neulomisesta ja puuhasteli neuletöidensä parissa. Kuten Kingfisherin Nettle & Bonessa, pidin myös siitä miten päähenkilöt 30—40-vuotiaina olivat vanhempia kuin hahmot fantasiakirjallisuudessa ja romanttisissa kirjoissa yleensä ovat.
#paladinsgrace #tkingfisher #fantasy #kirjamastodon #kirjat #kirjallisuus
Nisaa (she/her)
Sean Eric Fagan
Sarianne