"etupeltoon"
Tässä on agraarisanonnoille ominaista tekemisen meininkiä, mutta en löydä viitteitä siitä, että ilmaisulla olisi mitään maataloushistoriaa. Vai miten? Merkitys on suunnilleen "etukäteen".
Kiinnostavaa, jos maatalous on kielessä produktiivista edelleen vaikka koskettaa suoraan suht harvaa. Minun korvaani tämä kuulostaa siltä, ettei sanoja ole mikään kylvöekspertti, mutta toisaalta enpä ole itsekään.
Aamun pohdinnat: miten normihelsinkiläinen on määritelty ja haittaako, jos ei sovi siihen määritelmään?
#kieli #yleiskieli #parempiHuumori
(Ite vuokrista en tähän hätään osaa sanoa juuta enkä jaata.)
Politiikan kielikuvat ovat kovin usein agraarisia, semmoista riihtä ja iltalypsyä.
"Juustohöylä" ja "kehys" erottuvat itse asiassa erittäin nykyaikaisina ja urbaaneina.
(Äsken kuulin puhuttavan jopa "kehysraamista", mikä oli jo vähän liikaa.)
Varmaan tiesittekin, mistä päästään, kun päästään pälkähästä – mutta tässä vielä selitys ihan kaiken varalta.
Opin juuri, että "levätä laakereillaan" saattaa olla Goethen luoma sanonta. Vanhempi kuin luulin! (En tiedä mitä kuvittelin, mutta ehkä mielessä häilyi joku 1920-luvun Hellaan ihailu.)
Ruotsalaisessa dokkarissa sanottiin apropå, ja taas ihastelin, kun se on niin hieno #sana ja harmittelin, ettei Suomessa enää kukaan sano #apropoo. ....ja sitten tajuan, että itse(kin) toistuvasti tägäilen, että #muuten.
Jatkossa en. EN!
Jatkossa tägäilen apropoo.
(Muita ihania sanoja randomisti eri kielillä esim. undskyld, utterly, Kimitö, pumpuli, Kajanaland. Ja sitten ahistaa, koska sain blackoutin, enkä muista yhtä ihanaa norjalaista sanaa. EDIT: AKKURAT!
Aristoteleen kantapäässä vietettiin juuri Kotikielen seuran 150- ja Kotuksen 50-vuotisjuhlia.
Puhuttiin mm. kielenhuollosta, ja Kotuksen tyyppi oli, ettemme ole tiukkapipoja, meitä jopa moititaan liiasta löperyydestä, kun esimerkiksi sanomme, ettei se ole niin vakavaa, että sanooko alkaa tehdä vai alkaa tekemään.
Salaattia keittiössä pilkkova Hanna:
KYLLÄ ON!
https://arenan.yle.fi/1-77190974
#kieli #kielenhuolto #oikeakielisyys #äidinkieli #äidinkieli_iäti #suomi #Kotus #AristoteleenKantapää
Aristoteleen kantapää juhlii tasavuosia Kotikielen seuran puheenjohtaja Terhi Ainialan ja Kotimaan kielten keskuksen, Kotuksen kielenhuoltoyksikön johtava asiantuntija Sari Maamiehen kanssa. Ohjelmassa selvitetään myös, mitä eroa on yöllä ja päivällä ja miten ajetaan kaksilla raiteilla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Oletko #muuten huomannut, että arktisesta alueesta on ruvettu käyttämään nimitystä "arktinen" substantiivina, erisnimenä siten ilmeisesti "Arktinen". Perinteisestihän arktinen on adjektiivi ja arktista aluetta tarkoittava erisnimi on Arktis. Mistähän moinen kehitys? Onko esim. genetiivimuoto Arktiksen luettu toistuvasti väärin "Arktisen"?
Ei aina viitsisi syyttää englantia, mutta siinähän näille on sama sana. Kun käännöskoneeseen kirjoittaa Arctic, saa suomennoksen Arktis ja vastaavasti arctic tuottaa arktisen. Puheessahan näitä ei erota, paitsi jos sana paljastuu seuraavan sanan myötä adjektiiviattribuutiksi.
Ihan tohtorishenkilöt näin puhuvat, kuuntele esim.
https://overcast.fm/+AARThiECGH0
Kielitoimiston ohjepankki:
https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/arktis-ja-antarktis-mihin-nimet-viittaavat/
Maailman katse siirtyi pohjoiseen, kun Yhdysvallat kertoi havittelevansa Grönlantia itselleen. Arktisen alueen geopoliittinen merkitys on ollut jo pidempään kasvussa: se lämpenee muuta maailmaa nopeammin, ja jään alta vapautuu uusia merireittejä ja luonnonvaroja. Venäjä on panostanut Arktikseen 2000-luvun alusta saakka ja myös Kiina tavoittelee siellä vahvaa asemaa. Millainen alue Arktis on, ja miten ilmastonmuutos muuttaa sen olosuhteita ja merkitystä? Minkälainen voimatasapaino alueella vallitsee ja onko se muutoksessa? Löytyykö jännitteisessä ajassa sijaa yhteistyölle? Keskustelemassa ovat arktisen geopolitiikan ja turvallisuuden tutkimusprofessori Sanna Kopra ja Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen. Haastattelussa on myös ilmakehätieteiden yliopistotutkija Nina Sarnela, joka on osallistunut tutkimusmatkoihin Grönlannissa ja Huippuvuorilla. Juontajana on MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten…
Joskus se sokeakin lintu nappaa madon… Päräytin sanaseppoon päivän ekan sanan, joka sattui olemaan myös päivän sana.
Sanna Hirvonen
Pare
Hanna
Mikko Roivas
Matti Sunell
Kirjapiilo