Sori, taas #Tekoäly Mutta jutun loppupuoli (Aku Visalan haastattelu) on kuuntelemisen arvoinen.
Sori, taas #Tekoäly Mutta jutun loppupuoli (Aku Visalan haastattelu) on kuuntelemisen arvoinen.
Uudella pääkaupunkiseudulla näkyy järjestetyn toinen perinteinen Heräys-seminaari, joka liittyy tekoälyyn kirkon vinkkelistä, https://www.youtube.com/playlist?list=PL6eb27DpvbbxoIxQFOCcQX0sGoNFTdZB3
Kuuntselin eilen uteliaisuudesta joitain jaksoja. Ainakin Katri Saarikiven kompakti alustus vaikutti mukavalta https://www.youtube.com/watch?v=ng_GVT7NlZU&list=PL6eb27DpvbbxoIxQFOCcQX0sGoNFTdZB3&index=8, komissaari Virkkusen demokratiapohdinta poliitikoksi täysipäiseltä https://www.youtube.com/watch?v=qo17wTkJn1M&list=PL6eb27DpvbbxoIxQFOCcQX0sGoNFTdZB3&index=6, ja merkitys-paneelissa Visalan Aku tapansa mukaan sanaisti oivallisesti https://www.youtube.com/watch?v=RYRVS52yrB8&list=PL6eb27DpvbbxoIxQFOCcQX0sGoNFTdZB3&index=15
#heräys #tekoaly #ai #kirkko #yhteiskunta #talous #society #tulevaisuus #future #podcast #youtube #ihminen #ihmisyys #humanity #eu #church

Roope Lipastin kolumni ajattelusta, kirjoista ja tekoälystä. Fanitan!
(Ja helkkari, mitä tekoälyuskovaisia kommentteja jutun keskustelussa on. En vaan jaksa 😓 Joku siellä inttää, miten ”tekoälyn käyttämän sähkön määrä on melko pieni”. Ehkä se ei ole ainoa tekoälyyn liittyvä ongelma.)
Luin juttua, jossa esitettiin faktana, että lähitulevaisuudessa on olemassa tekoäly, joka osaa kaiken paremmin kuin ihminen. Tämä on suora lainaus - osaa kaiken paremmin.
Ensin olin hölmistynyt, sitten aloin ajatella asioita laajemmin.
Etenkin länsimaisessa kulttuurissa meillä elää hyvin vahvana ajatus järjen voittokulusta kaiken muun ylitse. Tämä ajatus tekoälystä, joka osaa kaiken paremmin kuin ihminen, asettuu mielessäni samaan jatkumoon.
Aivan kuin ihmisyys olisi ainoastaan järkeä ja älyä.
Menemättä nyt siihen, miten realistista on väittää, että generatiivinen tekoäly (joka jutun aiheena oli) on millään tavalla oikeasti älykäs, keskitytään siihen, mitä nämä väitteet kertovat ihmisyydestä.
Työskentelen ihmisten kanssa, jotka voivat huonosti. Heillä on mielenterveysongelmia, ahdistusta ja uupumusta. Yksi yhteinen tekijä useimpien asiakkaideni välillä on heikko yhteys oman kehon viesteihin. Niihin, jotka kertovat tarpeista ja tunteista. Jotka varoittavat uhasta ja tulkitsevat huomaamatta sanatonta viestintää.
Kehollisuuden ja sen ymmärtämisen palauttaminen elämään auttaa ymmärtämään itseä ja voimaan paremmin. Kehon kuunteleminen eheyttää.
Ja kääntäen: Kulttuurimme pyrkimys määritellä ihmisyys vain älynä ja mielellisinä prosesseina sairastuttaa. Se erottaa meidät siitä kehollisuudesta, mikä saattaa joskus tuntua kaoottiselta ja hallitsemattomalta, mutta on parhaimmillaan riemukasta, ihmeellistä ja ihanaa. Ihmisenä olemisen koko kirjo sisältää erottamattomasti kehollisuuden.
Palataksemme tekoälyyn. Väittävät, että ohjelmakoodi oppii tekemään asiat paremmin kuin ihminen. Todellisuudessa näillä koodeilla ei ole mitään tekemistä ihmisyyden kanssa. Ne osaavat kopioida ihmisten tekemiä asioita, koska niihin on syötetty valtava määrä ihmisten tekemää dataa, mutta niistä puuttuu kaikki muu.
Tekoälyn nostaminen jalustalle on mielestäni oire yhteiskuntamme taipumuksesta pelkistää ihmiset koneiksi. Nyt olisikin syytä pysähtyä miettimään millaisen tulevaisuuden haluamme rakentaa, ja alkaa arvostaa ihmisyyttä ja itseämme. Mikään kone ei voi korvata sitä, ja tulevaisuus on tämän hetken valintojemme varassa.
________
Kirjoittaja on musiikkiterapeutti ja mielenterveyden ammattilainen, joka tässä yhteydessä haluaa todeta opiskelleensa aikoinaan myös filosofian maisteriksi kieliteknologiassa, ja toisessa elämässa olisi ehkä saattanut päätyä työkseen kehittämään kielimalleja. Gradun kirjoitin aikoinaan luonnollisen kielen generoinnista ja olen hyvin tietoinen siitä, kuinka kielen tuottaminen tilastollisesti ei tarkoita koneella olevan ymmärrystä, älykkyyttä tai tietoisuutta.
Mietin tän luettuani https://hachyderm.io/@svelmoe/115965592676070358 et chatbotit ovat samanaikaisesti mekanismi joka vähentää sosiaalisuutta ja lisää riippuvuutta epäsosiaaliseen (ja vihamieliseen) tahoon.
Mietin myös sitä että onko ihmisyys oikeasti olemassa vain sosiaalisen ihmisen parissa. Mitä jää jäljelle inhimillisyydestä jos muita ihmisiä ei ole? On vain id joka saa dopamiininsa tykkäyksistä jotka tulee personoidulta koneelta.
Pohdiskelin ystävällisyyttä. Varsinkin tuolla toisaalla netissä, vastakkainasettelujen maailmassa, perusystävällinen suhtautuminen muihin tuntuu välillä jopa radikaalilta.
Ja kun valtioiden johtohahmot ovat yhä kylmempiä ja kovempia, eikä empatiaa pidetä arvossa - sitä vahvemmin nojaan siihen ja pyrin kohtelemaan kaikkia kauniisti.
Ei tuo suinkaan tarkoita rajattomuutta. Jokainen on vastuussa omista teoistaan, ja odotan muiden myös kantavan sen vastuun. Niin itsekin teen. Vastuun vaatiminen ei kuitenkaan sulje pois ystävällisyyttä.
Eräs hankaluuksia aiheuttanut teini kysyi minulta taannoin ”miksi sä olet mulle aina niin kiva”, mikä oli aika pysäyttävää.
Miksi en olisi? Koska en yleensäkään tylytä ihmisiä, ja erityisesti koska näen, että sulla on vaikeaa. Jos ihan tavallinen ystävällisyys tuntuu ihmeelliseltä ja oudolta, on maailmassa iso virhe.
Aion jatkossakin olla kiva. Mitä radikaalimmin, sen parempi.
Elämän tarkoitus ja tekoäly : Tarinoita ihmisyyden rajalta
Tekoäly kehittyy nopeasti ja älykkäät koneet oppivat tekemään kaikki nekin työt, joita eivät vielä pysty tekemään. Yhteiskunta ja ihmisten arkielämä muuttuvat merkittävästi, jos tekoäly ja älykkäät robotit jatkavat kehitystä yhtä vauhdikkaasti kuin viime vuosina. Näitä ja monia muita asioita pohditaan Kari Angerian ja Risto Linturin kirjassa Elämän tarkoitus ja tekoäly : Tarinoita ihmisyyden rajalta. Kari Angeria tunnetaan teknologiamuutoksen johtajana ja tekoälyn […]https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/elaman-tarkoitus-ja-tekoaly-tarinoita-ihmisyyden-rajalta/