Kysyin Duck.ai:lta: Voisiko sellainen olla mahdollista, että yksityishenkilöt voisivat hankkia kotiinsa pieniä datakeskuksia, joista saisi lämpöä itselle ja hajautettua laskentatehoa muille?

Sähkölämmitys laitteilla, jotka eivät tuota muuta kuin lämpöä, on mielestäni tyhmää, jos samalla sähkönkulutuksella voitaisiin tehdä muutakin hyödyllistä samalla lämmöntuotolla. Isot datakeskukset tuottavat paljon lämpöä sellaisissa paikoissa, joissa sitä ei paljoa tarvita.

Se vastasi: "Kyllä — periaatteessa se on mahdollista ja ideoita sekä prototyyppejä on olemassa, mutta käytännössä on sekä teknisiä että taloudellisia haasteita. Alla tiivis yhteenveto tärkeimmistä seikoista ja käytännön huomioista.

Tekniikka ja toteutus

Laitteisto: pieniä "kotidatakeskuksia" voisi rakentaa yhdistämällä tehokkaita palvelin- tai GPU-yksiköitä, jäähdytysjärjestelmiä ja lämmönsiirtolevyjä (esim. vesijäähdytys tai tehokkaat ilmankierrätysratkaisut).
Lämmöntalteenotto: tuottoisa toteutus vaatii lämmön siirtämistä talon lämmitysverkkoon (ilma-vesilämpöpumppu, patterivaihdin tai lattialämmitys). Pelkkä puhallin ei aina riitä hyvään lämmönjakoon.
Hajautettu laskenta: koneet voisi tarjota laskentatehoa pilvipalveluihin, kryptovaluuttojen louhintaan tai hajautettuihin verkkoihin (esim. renderöinti, tutkimusprojektit), mutta käytännön integraatio vaatii ohjelmistoja, ylläpitoa ja luotettavuutta.

Taloudelliset ja käytännön haasteet

Kannattavuus: laitteiden hankinta, käyttö ja ylläpito (virta, huolto) usein ylittävät lämmityskustannussäästöt verrattuna tavanomaiseen sähkö-/kaukolämpöön tai lämpöpumppuratkaisuun. Pieni skaala heikentää hyötysuhdetta.
Melu ja jäähdytys: tehokkaat laskentayksiköt ovat usein meluisia ja vaativat jatkuvaa jäähdytystä; vesijäähdytys vähentää ääntä, mutta lisää monimutkaisuutta ja riskejä (vuodot).
Luotettavuus ja käyttöikä: 24/7-kuormitus lyhentää laitteiden elinikää. Kotikäyttäjälle ylläpito voi olla liian työlästä.
Sähköinfrastruktuuri ja kaapelointi: korkea jatkuva virrankulutus voi vaatia sähköjärjestelmän päivityksiä ja nostaa sähkölaskua — lämmityssäästö riippuu sähkön hinnasta ja lämmityksen vaihtoehdoista.
Lainsäädäntö ja paloturvallisuus: laitteiden sijoittaminen asuintiloihin voi herättää turvallisuus- ja vakuutusongelmia; lämmönsiirtojärjestelmät pitää suunnitella paloturvallisesti.

Mahdollisuudet ja käyttötapaukset

Kylmemmät ilmastot ja sähkön edullisuus: järkevinä tilanteina kotilämmitin-datakeskus voi olla kiinnostava, jos sähkö on halpaa ja lämmitystarve suuri.
Yhteisölliset ratkaisut: kerrostalo- tai taloyhtiötason ratkaisut (yhteinen pien-Dc) ovat usein tehokkaampia kuin yksittäinen asunto.
Erikoissovellukset: harrastajat, pienimuotoinen renderöinti tai tutkimuslaskenta, sekä paikalliset edge-palvelut voivat hyötyä hajautetusta laskennasta lämmöntuotannon ohessa.

Käytännön suositus (toimintaohjeet)

Aloita pienesti: kokeile kiinteää palvelinta tai GPU:ta erillisessä huoneessa, mittaa ääni- ja lämmöntuotanto.
Suunnittele lämmönsiirto: käytä vesijäähdytystä tai suuritehoisia ilma-vaihtimia ja liitä lämmönvaihtimeen, joka syöttää rakennuksen lämmitysverkkoon.
Arvioi taloudellisuus: laske investointi, sähkönkulutus ja odotetut säästöt lämmityskuluissa; huomioi laitteiden elinikä ja huoltokustannukset.
Turvallisuus: varmista sähkö- ja paloturvallisuus, ja tarkista vakuutusehdot.
Harkitse yhteisratkaisua: taloyhtiön tai naapuruston yhteinen laitos parantaa hyötysuhdetta ja jakaa kustannuksia.

Pitkässä juoksussa

Jos teknologia kehittyy (tehokkaammat, hiljaisemmat laitteet, paremmat lämmönsiirtojärjestelmät) ja sähkön/lämmön hintaero pysyy suurena, kotikäyttöiset lämmöntuottavat laskentayksiköt voivat yleistyä. Tällä hetkellä realistisin tie on yhteisölliset tai erikoistuneet ratkaisut harrastajille ja yrityksille, ei laajalle kotitalouskäytölle.

Jos haluat, voin laatia yksinkertaisen laskurin (arvioitu investointi, vuosittaiset kulut ja takaisinmaksuaika) käyttäen oletusarvoja (esim. 3 kW laitteisto, 24/7 käyttö, sähkön hinta X €/kWh, lämmitysjärjestelmän hyötysuhde Y%). Mitä arvoja haluat käyttää?"

#Datakeskus #Datakeskukset #tekoaly #Duckai #Duck_ai #Duck.ai #Sähkölämmitys #Sähkö #Hajautettu #HajautettuLaskenta #Hajauttaminen #Lämmitys

Anthropic on nyt maailman arvokkain tekoälyfirma, ainakin sen pohjalta, mitä yhtiön osakkeista maksetaan pörssin ulkopuolisilla kauppapaikoilla

Yhtiö keräsi myös jättimäisen, jopa 40 miljardin dollarin sijoituksen Googlelta. Googlen jättisijoitus todennäköisesti estää myös kauan spekuloidun diilin, jossa Apple ostaisi Anthropicin itselleen.

https://dawn.fi/uutiset/2026/04/25/anthropic-arvostus-google-sijoitus

#anthropic #tekoäly #google #ai #uutiset #talous #teknologia #tekniikka

Tämä 10 minuutin video puhuu asiasta, jota olen itsekin yrittänyt rummuttaa. Varoitan jo nyt, että video ei todennäköisesti synnytä hyvää mieltä, vaan ahdistusta. Sen tarkoituksena on varoittaa.

Ainut ryhmä, joka on onnistunut muuttamaan tekoälysekoilun aidosti kannattavaksi bisnekseksi, ovat rikolliset. Ikävä kyllä lampun henki on päästetty vapauteen eikä sitä saa enää takaisin lamppuun.

Tekoälyfirmat kehittelevät malleja, jotka he itse toteavat niin vaaralliseksi, ettei niitä ole laitettu julkiseen jakoon.

Voidaan ajatella, että firmat toimivat oikein, mutta ongelmana on se, että nämä mallit ovat olemassa. Ne ovat näillä firmoilla ja ne voivat käyttää niitä mihin tahansa ja myydä niitä kenelle tahansa. Ja kuten videossakin mainitaan, nämä mallit ovat jo vuotaneet ulkomaailmaan.

Internet ja tietoverkot sellaisena kuin me ne tunnemme, saattavat olla tiensä päässä. Tehtyä on vaikea tehdä tekemättömäksi, varsinkaan kun näitä malleja kehitteleviä firmoja ei kiinnosta hidastaminen, pysähtymisestä puhumattakaan.

https://www.youtube.com/watch?v=r74F99faY1s

MUOKKAUS: Videon välittämät väitteet eivät välttämättä pidä paikkaansa ja Petr saattaa tässä nyt levittää Anthropicin markkinointiviestiä. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa ehdottomasti lukea myös alla oleva artikkeli, joka kumoaa monia videossa esitettyjä väitteitä.

https://www.flyingpenguin.com/the-boy-that-cried-mythos-verification-is-collapsing-trust-in-anthropic/

#tekoäly #tietoturva

Elämä on hassua, kun päässä on jatkuvasti sellainen keskeneräisten ajatusten sekamelska ja usein mietin, että ehkä olen vaan sekaisin.

Sitten joku minulle tuntematon tyyppi jostain kaukaa onkin kirjoitellut niitä samoja ajatuksen siemeniä valmiiksi lauseiksi ja oikein blogiin. Jestas!

Se, mitä AI on minullekin tehnyt, on että epäilen tätäkin tyyppiä. Jos en ehdi tai jaksa alkaa tarkistaa taustoja, mieleen hiipii epäilys, että onkohan tuo joku AI tuotos, joka vaan haluaa miellyttää minua.

Vähän sama, kuin jos naapuri kertoo, että häneltä on varastettu antenni katolta. Alamme sitten kaikki kyläläiset kyttäillä toisiamme ja kulkemisiamme, emmekä enää oikein luota keneenkään.

Kysymys luottamuksesta on läsnä kaikessa. Ja minusta AI on kovaa vauhtia rikkomassa sitä luottamusta.

Loppukevennyksenä, tätä lukiessa mieleen tuli jostain syystä Kikan biisin sanat: "Mä haluun kiihdyttää, sua viihdyttää"...

Lukemisen arvoinen:

https://mastodon.social/@nazhamid/116462067055683153

#tekoäly

Bloomberg: Google aikoo sijoittaa jopa 40 miljardia dollaria tekoäly-startupiin

https://yle.fi/a/74-20222629

#Talous #Tekoäly #Google #Ulkomaat

Nopeasti kommentoituna, Juhani Mykkänen on tässä ihan oikeassa

Ei, tekoäly ei välttämättä johda sellaiseen peloteltuun apokalyptiseen työpaikkojen katoamiseen

Mutta se tulee muuttamaan keskipitkällä aikavälillä työn luonnetta ja yritysten mahdollisuuksia niin paljon, että siitä ei pienellä viilauksella selvitä

Varsinkaan kun miettii miten kauan lainsäädännön päivittämisessä yleensä menee, vaan nyt pitää olla proaktiivinen

#tekoäly

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/52c3f466-9a45-40fd-8bb8-bbf7fe67e1cd