No niin, Jessi Jokelaisen Femokratia (2024) on ollut pöydällä joulusta lähtien, ja nyt tartuin siihen.
tl;dr: Vittu tää on hyvä.
@satu mainitsi kirjan, ja totesin, että nyt hyvä hetki lukea se. Olin selannut sitä, mutta halusin lukea sen keskittyneesti, koska sarjakuva vaikutti niin pieteetillä tehdyltä, että hätäinen lukeminen tuntui jotenkin epäkunnioittavalta.
Jokelaisen sarjakuva on täyttä asiaa. Se on hieno yhdistelmä Jokelaisen omia kokemuksia nuorena poliitikkona ja naisena yhdistetttynä suomalaisen politiikan kommentointiin sukupuoleen ja valtaan keskittyen.
Jokelainen on aivan saatanan hyvä piirtäjä. Etenkin ihmisten. Oma tunnistettava tyylinsä, ja vaan iha vitu hyvä.
Jokelainen seilaa suvereenisti nykypäivästä 1700-luvulle ja takaisin, ja sivussa lukijalle tarjotaan raakaa tilastofaktaa lähteineen. Vaikka tekstiä on sarjakuvaksi paljon, niin tämä ei ole lainkaan huonolla tavalla raskas (toisin kuin esim joskus Joe Saccon tekstivyöritykset).
Asiaa Jokelaisella on paljon ja se on painavaa, mutta raskaan sijasta kirja tuntuu aiheen ja sen käsittelyn painon vuoksi turvallisen kouriintuntuvalta. Vaikka on tässä sellaista hyvää keveyttä, ja Jokelainen sai kyllä nauramaan monessa kohtaa jutuillaan. Huumorinsa on sellaista kuivaa ja toteavaa paitsi kun on kunnon vitun ränttäystä. Molemmat toimii.
Kannattaa lukea. Suuri Kurpitsa tekee kyllä kunnon kulttuurityötä. Ja toki julkinen kirjastolaitoksemme, josta tämä löytyy myös.
https://www.suurikurpitsa.fi/p/femokratia
Femokratia - Suuri Kurpitsa
Oululaisen Jessi Jokelaisen (s. 1996) esikoisalbumi käsittelee suomalaisen politiikan historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta erityisesti politiikan naisten näkökulmasta. Miltä näyttää yhteiskunnallisesti vaikutusvaltainen naiseus valtiossa, jossa naisten yleinen ja yhtäläinen äänioikeus otettiin käyttöön ensimmäisen...





