Tuomo HUteliaisuus on tärkeää oppimiselle ja valikoivalle tiedonkäsittelylle, mutta on epäselvää, miten se vaikuttaa silmäliikkeisiin lukemisen aikana. Uudessa tutkimuksessamme rekisteröimme aikuisten lukijoiden (56 osallistujaa) silmänliikkeitä tehtävässä, jossa heidän tuli vastata 18 terveyteen liittyvään kysymykseen.
Jokaisen kysymyksen yhteydessä heille esitettiin enintään 15 väittämää, jotka kuuluivat kolmeen laatukategoriaan sen perusteella, millaista tietoa ne sisälsivät kysymykseen liittyen: tieteellinen ja oleellinen, tieteellinen mutta epäoleellinen sekä epätieteellinen mutta oleellinen. Näytöllä näkyi kolme laatikkoa, joihin väittämät oli piilotettu. Kussakin laatikossa oli vain yhden laatukategorian väittämiä, mutta lukijat eivät etukäteen tienneet mikä laatikko sisälsi mitäkin. Osallistujat saattoivat napsauttaa mitä tahansa laatikkoa paljastaakseen uuden väittämän, kunnes he olivat lukeneet kaikki väittämät tai olivat valmiita vastaamaan kysymykseen.
Luettuaan kunkin väittämän osallistujat arvioivat sen hetkistä uteliaisuutensa tasoa sekä sitä, kuinka hyödyllinen väittämä oli kysymykseen vastaamisen kannalta. Tieteelliset ja oleelliset väittämät arvioitiin muiden laatukategorioiden väittämiä hyödyllisimmiksi ja niitä luettiin useimmin, mikä viittaa siihen, että osallistujat havaitsivat, että näillä väittämillä oli korkein näytön laatu.
Saadaksemme kattavamman kuvan uteliaisuudesta, mittasimme myös kyselylomakkeella osallistujien uteliaisuutta piirteenä. Havaitsimme, että hetkellinen uteliaisuus oli negatiivisessa yhteydessä uteliaisuus-piirteen jännityksenhakuisuuden ulottuvuuden kanssa.
Lukemisen aikaisia silmänliikkeitä analysoitiin sanatasolla kontrolloiden samalla sanan pituuden ja yleisyyden vaikutuksia. Korkeampi hetkellinen uteliaisuus oli yhteydessä siihen, että sanojen yli hypättiin harvemmin, ja niitä katsottiin pidemmän aikaa laatukategoriasta riippumatta. Hetkellisen uteliaisuuden vaikutus sanojen kokonaiskatseluaikaan oli suurempi heikkolaatuisten (tieteellinen mutta epäoleellinen sekä epätieteellinen mutta oleellinen) kuin korkealaatuisten (tieteellinen ja oleellinen) väittämien kohdalla.
Tulokset viittaavat siihen, että uteliaisuus on yhteydessä huolellisempaan lukustrategiaan, erityisesti laadullisesti heikompien väittämien kohdalla.
https://doi.org/10.1016/j.cognition.2026.106598
#uteliaisuus #silmänliikkeet #katseenseuranta #tiedonhaku #lukeminen
Kirjavinkit
Susanna Iivonen-
Tuomo Häikiö
Helena S.
Outi