Uusimmassa tutkimuksessamme tarkastelimme, miten ihmiset katsovat makkaroita!

Ostoksilla ollessaan ihmiset näkevät erilaisia visuaalisia ”vihjeitä”, jotka vaikuttavat heidän ruokavalintoihinsa. Lisäksi huolenaiheet liittyen nitriittien käyttöön sekä eläinten jalostuksen kokonaisvaikutukseen ympäristöön muuttavat Euroopan makkaramarkkinoita.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida tutkittavien (n = 66) visuaalisen tarkkaavaisuuden eroja heidän katsoessaan kolmenlaisia makkaroita (perinteinen, nitriititön ja kasvipohjainen) sekä ns. sokkoutetussa että tietoon perustuvassa tilanteessa. Sokkoutetussa tilanteessa tutkittavat näkivät vain makkarat, mutta tietoon perustuvassa tilanteessa makkaroiden yhteydessä oli tietoisku tuotteen terveys- ja ympäristöhyödyistä sekä terveysriskeistä. Tutkimus toteutettiin Irlannissa ja Suomessa hyödyntäen katseenseurantalaseja sekä ruokavalintatehtävää.

Maiden välillä havaittiin eroja tutkittavien visuaalisen tarkkaavaisuuden kohdentumisessa. Irlantilaiset tutkittavat katsoivat vuorotellen eri tuotteita palaten uudestaan jo katsomiinsa makkaroihin, kun taas suomalaiset keskittyivät yleensä kuhunkin tuotteeseen (tai tekstiin) pidempään palamatta siihen uudelleen. Molemmissa maissa sokkoutetussa tilanteessa useimmat tutkittavat valitsivat tavanomaisen tuotteen kasvipohjaisen vaihtoehdon tullessa kakkosena.

Tietoon perustuvassa tilanteessa perinteinen makkara pysyi Irlannissa suosituimpana, kun taas Suomessa kasvipohjaisesta vaihtoehdosta tuli suosituin. Irlannissa erot olivat vähäisiä visuaalisen tarkkaavaisuuden suhteen, vaikkakin nitriitittömän makkaran tuotetietotekstiä katsottiin pisimpään. Toisaalta sokkoutetussa tilanteessa kasvipohjaista vaihtoehtoa katsottiin ensimmäisellä katselukerralla pisimpään, ja siihen tehtiin enemmän uudelleenkatsomisia. Mielenkiintoinen löydös oli se, että mitä kauemmin tuotetta katsottiin, sitä todennäköisemmin se valittiin.

Saamamme tulokset korostavat kulttuurikohtaisten lähestymistapojen tarvetta. Terveellisempien ja kestävämpien ruokavalintojen edistämisessä painottuvat visuaalisen huomion sekä tiedon tarjoamisen näkökohdat.

https://doi.org/10.1016/j.foodqual.2025.105737

#katseenseuranta #KestäväKehitys #kasvisvaihtoehdot #makkara

Hesarissa on juttu kollegani ja hyvän ystäväni Johanna Kaakisen uudesta projektista.

https://www.hs.fi/alueet/art-2000011076624.html

#silmänliikkeet #katseenseuranta

Uusimmassa projektissamme opetimme koululaisille ironiaa (ja vanhemmat kiittivät).

Ironian ymmärtäminen edellyttää kykyä päästä sanojen kirjaimellisen merkityksen taakse, mikä on haastavaa lapsille. Tässä esirekisteröidyssä tutkimuksessa selvitimme, miten metapragmaattisen tiedon opettaminen kokonaiselle koululuokalle kerralla vaikuttaa kirjoitetun ironian ymmärtämiseen 10-vuotiailla suomenkielisillä lapsilla (n = 41, 21 tyttöä) verrattuna kontrolliryhmään (n = 34, 13 tyttöä).

Alkumittauksessa lapset lukivat ironisia ja kirjaimellisia virkkeitä, jotka oli sisällytetty lyhyisiin tarinoihin. Samalla heidän silmänliikkeensä rekisteröitiin. Tämän jälkeen koeryhmälle pidettiin ironiaa käsittelevä oppitunti ja kontrolliryhmälle luetun ymmärtämistä käsittelevä oppitunti. Jälkimittauksessa lukutehtävä ja silmänliikerekisteröinti toistettiin.

Ironian ymmärtämisen tarkkuus parani koeryhmällä oppitunnin jälkeen, mikä viittaa siihen, että metapragmaattisella tiedolla on tärkeä rooli ironian ymmärtämisen kehittymisessä. Silmänliiketulokset viittasivat siihen, että yksittäinen oppitunti ei muuta strategiaa, jolla lapset ratkaisevat ironian merkityksen. Saadut tulokset osoittavat metapragmaattisen tiedon opettamisen lupaavuuden harjoitusmenetelmänä, ja tuovat uusia näkökulmia ironian ymmärtämisen teorioihin.

https://doi.org/10.1017/S0305000925000054

#ironia #IronianYmmärtäminen #katseenseuranta

Uusimmassa FinnBrain-artikkelissamme tarkastelimme äidin ja lapsen vuorovaikutuksen yhteyttä siihen, miten lapsi katsoo kasvoja vauvaiästä esikouluikään. Äitien emotionaalista saatavuutta vuorovaikutustilanteessa mitattiin Emotional Availability -asteikolla. Lapset osallistuivat katseenseurantatutkimukseen 8, 30 ja 60 kuukauden iässä. Tutkimuksessa lapset näkivät kasvoja ja muita kuvia.

1/3

https://doi.org/10.1037/dev0001831

#katseenseuranta #ÄitiLapsiVuorovaikutus #EmotionaalinenSaatavuus

Ei voi kuin äimistellä SR Researchin, EyeLink-merkkisten katseenseurantalaitteiden valmistajan asiakaspalvelua. Se on aina ollut huippulaatua, mutta silti yllätyn kerta toisensa jälkeen. Nyt ihmettelin, kun en saanut kokeessa yhtä ominaisuutta toimimaan. Päädyin laittamaan sähköpostia valmistajalle, mukana linkit toimivaan ja toimimattomaan projektiin. 10 minuuttia myöhemmin tuli vastaus, jossa kerrottiin ratkaisu ongelmaan.

#SRResearch #katseenseuranta #EyeLink #asiakaspalvelu

Käyttämillämme katseenseurantalaitteistoilla kerätty aineisto tallentuu ensin kameraa pyörittävälle tietokoneelle, josta se siirtyy verkkokaapelia pitkin koetta ajavalle koneelle. Siirto onnistuu 99% kerroista.

Nyt väikkärintekijä kertoi, että pari datatiedostoa puuttuu, joten menin kaivelemaan kamerakoneelta. Siellä ei ollut kuin ihan uusia datatiedostoja ja ehdin jo hätääntyä. Koekoneelta löytyi onneksi varmuuskopiot, otettu elokuun 1. päivänä. Pohdin, että varmaan kollega on tämän tehnyt, mutta samalla mietin, miksi on tyhjentänyt kamerakoneen datat, tilaa on kyllä ollut.

Siirsin sitten puuttuvat tiedostot muistitikulleni. Siellä oli elokuun 1. päivältä tiedostojen varmuuskopiointiin tarkoitettu ohjelma. Ai niin, kamerasoftat piti uusia, ja se pyyhki samalla vanhat datat. Labramanagerina tämä oli luonnollisesti minun tehtäväni.

Olen tosiaankin joululoman tarpeessa.

#tutkijahommat #katseenseuranta

Uusimmassa, yhteistyössä Oksana Kanervan kanssa kirjoitetussa artikkelissa (ladattavissa linkistä) tutkimme ikonisuuden vaikutusta onomatopoeettisten sanojen (esim. pam, räiskis) tunnistamiseen. Onomatopoeettiset sanat kuvaavat ääniä ja niihin liittyvää toimintaa. Ikonisuus taas viittaa sanan muodon ja merkityksen väliseen suhteeseen. Mitä ikonisempi sana on, sitä enemmän se muistuttaa kyseistä ääntä.

1/4

https://doi.org/10.7557/6.6880

#katseenseuranta #ikonisuus #onomatopoeia #VisualWorldParadigma

Uusimmassa FinnBrain-artikkelissamme tarkastelimme äidin emotionaalisen saavutettavuuden ja vauvan pelokkaisiin kasvoihin kohdistuvan tarkkaavaisuuden välistä yhteyttä.

On esitetty, että vauvojen ikätyypillisellä kasvoihin sekä erilaisiin ilmeisiin kohdistuvalla tarkkaavaisuudella on luontainen yhteys vanhemman ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen. Asiaa ei ole kuitenkaan tutkittu vielä kovinkaan laajasti.

1/4

https://doi.org/10.1016/j.infbeh.2023.101900

#katseenseuranta #tarkkaavaisuus #ÄitiJaVauva #pelko

Uusimmassa artikkelissamme tutkimme katseenseurannan avulla tarkkaavaisuutta suhteessa emotionaalisiin ja neutraaleihin kasvoihin. Kokeessa 2,5- ja 5-vuotiaat lapset katsoivat kuvapareja, joissa oli toisella puolella iloisen, pelokkaan, surullisen tai vihaisen ilmeen omaava kasvo tai kasvonmuotoinen suttu, ja toisella puolella neutraalin ilmeen omaava kasvo.

#katseenseuranta #attentio #tarkkaavaisuus #LapsenKehitys

https://doi.org/10.1037/dev0001598

1/3

Kiinnostaako sinua ironia? Uusin tutkimusartikkelimme "Children's processing of written irony: An eye-tracking study" on hiljattain julkaistu Cognitionissa. Juttu on kirjoitettu yhteistyössä @holkoniemi, Penny Pexmanin ja Sohvi Halosen kanssa. Artikkeli on open accessia, ja sen voi ladata osoitteesta https://doi.org/10.1016/j.cognition.2023.105508.

#lukeminen #ironia #katseenseuranta #silmänliikkeet

1/5