Mastodawn

Raha-Suomen sosiaali- ja terveydenhoidon taas mahdollista tulevaisuutta ja sääty-yhteiskunnan paluun vaaraa valottaa Ylen Elävän historian jakso köyhäinhoidosta 1800- ja 1900 -lukujen taitteessa, https://areena.yle.fi/1-77839745

Millaista oli elää turvaverkkojen puuttuessa, kun ihmisiä kohdeltiin ikävinä kauppatavaroina, joista piti päästä eroon halvimmalla, ja köyhyys tai muu vaivaisuus liitettiin laiskuuteen?

#yle #radio #suomi #koyhyys #poverty #historia #history #sairaus #illness #sosiaalipolitiikka #socialJustice #HealthSocialPolicy #terveys #health #warning #turvallisuus #safety #huutolaisuus #ihminen #humanrights #sosiaaliturva #socialSecurity #vaivaiset #vaivaishoito #tyottomyys #työllisyys #huonoosaisuus #saatyyhteiskunta

Kun köyhiä myytiin kuin tavaraa – köyhyyttä on yritetty ratkoa monin tavoin | Elävä historia

Moni 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa elänyt suomalainen tiesi, minkälaista oli elää yhteiskunnassa ilman turvaverkkoa, ellei ollut omaa taloa tai vuokra-asuntoa tai edes vuokrahuonetta. Tuon ajankohdan yhteiskunta oli maatalousvaltainen, sillä isiltä perityn maatalouselinkeinon varassa sai yli 80 prosenttia väestöstä elantonsa. Miten kerjäläiset, orvot ja pitkäaikaissairaat pärjäsivät, kun taudit, katovuodet ja nälkä piinasivat? Avuntarjoajat vaihtelivat. Ainakin kirkko, naapurit, köyhäinapu tai esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöt auttoivat. Entisajan kodittomat saivat kirkkoherralta kerjuupassin, jotta maantienkiertäjät saivat hankittua elantonsa kerjäämällä. Ylen arkistohaastattelussa hauholainen Toivo Sännälä kertoo entisajan kiertolaisista. Myös elätehoitoa kokeiltiin. Siinä kunnat huutokauppasivat orpoja, vammaisia, sairaita ja vanhuksia ylöspitoa vastaan, pienimmästä maksusta. Kaksi huutokaupan kokenutta kertoo arkistohaastatteluissa kokemuksistaan. Haastateltavina FM, väitöskirjatutkija Maria Syväniemi ja dosentti Eija Stark Suomalaisesta Kirjallisuuden Seurasta. Arkistotoimittajana Tuulia Nieminen. Äänisuunnittelijana Juha Sarkkinen. Toimittajana Rita Trötschkes. Kirjalähteet: Muuttuva suomalainen yhteiskunta, 1967, Heikki Waris Köyhyyden perintö, 2011, Eija Stark Ryysyläisyydestä osattomuuteen, 2026, useampi kirjoittaja

Yle Areena

Hanna Aug 5, 2025

#Säätyyhteiskunta on todellisuutta, Suomessakin.

Ja kas, taas ala - #piikominen - jossa ulkolaisia riistetään.

"Suomalaisissa kodeissa työskentelee noin 4 000 siirtolaista, pääosin pääkaupunkiseudulla. Siivousrinkien takia osa kiertää useammassa kodissa.
Monelle syy palkata #siirtolainen on yksinkertainen: palkka. ”He tekevät työtä suomalaista opiskelijaa halvemmalla”

Archivessa maksumuuritta:

https://archive.is/OgXru#selection-1719.0-1719.175

#piika #piiat #työ #koti #hyväksikäyttö #riisto #siirtolaiset #säädyt

Juha Haataja Sep 20, 2023

Onko siis niin että sääty-yhteiskunta on paras yhteiskunta?

#SäätyYhteiskunta #politiikka

Juha Haataja Aug 13, 2023

Nyt kun ollaan menossa kohti sääty-yhteiskuntaa ongelmaksi voi tulla se miten erottaa ylimystön rahvaasta. Automerkki ei taida tämmöiseksi symboliksi kelvata?

#raharikkaat #SäätyYhteiskunta #politiikka

Juha Haataja Jul 16, 2023

Laitaoikeistolaisista populistipoliitikoista tulee mieleen sääty-yhteiskunta, jossa yläluokka sai tehdä mitä halusi eikä muilla ollut mitään oikeutta heitä arvostella. Olisiko tästä johtunut että aamun pyöräily vei tsaarin vessan maisemiin?

#äärioikeisto #laitaoikeisto #politiikka #SäätyYhteiskunta #maisema #Träskända #kesä #pyöräily

Hanna Mar 2, 2023

JEEE! Löysin Areenalta dokkarin Suomen aatelistosta. On ollut siellä jo vuodesta 2018, mutten silti ole sitä huomannut ennemmin. Parin viikon päästä poistuu. En tiijä juuri mitään #aatelisto sta, että kiintoisaa oppimista edessä liki tunnin!

#aateli #aateliset #SuomenAateli #säätyyhteiskunta #yhteiskunta #historia #dokumantti #dokkari

https://arenan.yle.fi/1-4145534

Det förpliktande arfvet

Noblesse oblige - adelskap förpliktar, eller gör det? I Finland tillhör över sextusen personer Riddarhuset och räknas som adliga. En filmdokumentär om ridderskap och adel i Finland. Manus och regi: Matts Dumell. Vidi-Press, 2018.

Yle Arenan