Sulla on Linuxissa tekninen pulma. Joku tuntematon neuvoo ratkaisuksi suorittamaan tietyn komennon tekstipäätteessä.

✋ STOP-seis-kääk!

Älä suorita komentoja ymmärtämättä edes suurin piirtein mitä ne tekee, varsinkaan jos et tiedä, voiko niiden jakajan osaamiseen ja hyväntahtoisuuteen täysin luottaa. Entä jos ei ole vaihtoehtoja? Opi ottamaan selvää, mitä mikä tahansa komento tekee (tai kysy joltakin joka tietää)! Tässä perusohjeet.

Ensin komennon perusosien tunnistaminen. Esimerkki:

flatpak mask --remove org.zotero.Zotero

Komennon ensimmäinen (*väleillä* muista erotettu) sana on lähes aina ohjelman tai muun komennon nimi. Tässä se on “flatpak”. Sitä seuraavat sanat ja merkit ovat kyseiselle ohjelmalle annettavia tietoja, joita kutsutaan parametreiksi tai argumenteiksi. Ne voivat olla esim. tiedostojen nimiä. Komento on vähän kuin kutsuisit jotakuta nimeltä ja heti sen perään käskisit, mitä hänen pitää tehdä.

Mitä flatpak siis tekee? Aluksi voit käyttää komentoa (kirjoita päätteeseen ilman sisennystä ja paina lopuksi enter):

man flatpak

Tämä avaa ohjelman “flatpak” ohjesivun (man = manuaali), jos se on olemassa. Voit vierittää näkymää nuolinäppäimillä ja Page Up/Page Down -näppäimillä. Sulje painamalla Q-näppäintä. Manuaalisivuja voi lukea kätevästi myös selaimella: https://manned.org/man/ubuntu-noble/flatpak (Linux Mint 22 pohjautuu Ubuntun versioon 24.04 eli nobleen).

Joskus monimutkaisten ohjelmien ohjesivut on jaoteltu alaosiin. Esimerkiksi “flatpak mask” -komennolle löytyy oma sivunsa:

man flatpak-mask

Entä jos ohjetta ei löydy? Esimerkiksi komento

man if

sanoo vain: “No manual entry for if”, vaikka komento “if” on olemassa ja tekee jotain. Tällöin kyseessä voi olla erillisen ohjelman sijaan komentotulkin sisäänrakennettu komento tai avainsana (kuten tässä esimerkissä) tai jokin muu komentotyyppi. Tämä selviää komennolla

type if

joka kertoo “if on komentotulkin avainsana”. Komentotulkki on lähes aina ohjelma nimeltä “bash”, joten sen valtavan pitkän manuaalin saa auki komennolla

man bash

tai ehkä mieluummin avaamalla sen selaimeen: https://manned.org/man/ubuntu-noble/bash
Jos oikea kohta on vaikea löytää tekstihaulla, selaa korostetut määritelmät pääotsikon “SHELL GRAMMAR” (komentotulkin avainsanat) tai “SHELL BUILTIN COMMANDS” (sisäänrakennetut komennot) alta.

***

Lisäys: “man bash” on sekava ja vaikeaselkoinen avainsanojen osalta. Tämä on paljon parempi komentotulkin komentojen merkityksen selvitykseen:

help if

Tässä tapauksessa ohje on jopa suomennettu! Myös “help flatpak” on avulias, vaikkei löydäkään ohjesivua. Kiitos tästä vinkistä Kalle Hallivuorelle.

***

Tärkeintä ei ole tietää, mitä mikäkin komennon osa täsmälleen tekee, vaan ymmärtää edes sen verran, että voit olla varma, ettei mitään kovin vahingollista komennon suorittamisesta voi tapahtua (esim. tärkeiden tiedostojen katoaminen).

#Linux #LinuxFI

Jos olet vaihtanut tai yrittänyt vaihtaa tietokoneen käyttöjärjestelmän Windowsista Linuxiin 2 vuoden sisällä, miltä Linuxin käyttäminen on tuntunut?

Valitse vaihtoehto, joka vastaa kokemustasi parhaiten. Samat vastausvaihtoehdot on kahdelle eri ryhmälle:

A: Windowsin peruskäyttäjä = joudut yleensä pyytämään apua tietokoneeseen liittyvissä teknisissä ongelmissa

B: Windows-konkari = osaat muovata Windowsin toimintaa mieleiseksesi ja selvittää sen käytössä eteen tulevia ongelmia paremmin kuin ihmiset yleensä

#Kysely #Linux #LinuxFI

En oikein tiedä uskaltaako KDE Plasmaa vielä suositella Linuxissa muille kuin ATK-ihmisille tai sellaisille, joilla on tekninen tuki hyvin lähellä. Hyvin lyhyessä ajassa olen törmännyt jo useampaan bugiin, joiden kanssa pärjäämiseen tarvitsee osata säätää ja selvittää.

Yksi hyvin kriittinenkin tuli vastaan: jos asetuksissa keskeyttää digitaalisen piirtotaulun kalibroinnin, KDE asettaa kalibrointimatriisiksi jonkun ihan väärän, eikä taulua voi käyttää lainkaan. Vikaa ei voinut korjata mitenkään muuten kuin etsimällä, että missä asetustiedostossa kalibrointitiedot säilytetään ja poistamalla kyseinen matriisi siitä tai koko tiedosto. Bugi on ilmeisesti onneksi korjattu myöhemmissä KDE:n versioissa, mutta kuitenkin.

Mahdollisesti kriittinen: virranhallintataustapalvelu ei jostain syystä aina käynnisty itsestään, minkä vuoksi näytöt eivät sammuneet käyttämättöminä, eikä niiden kirkkautta voinut säätää. Ongelma piti korjata ajamalla komento `systemctl --user start plasma-powerdevil.service`. Sitä ei jostain syystä voinut käynnistää järjestelmäasetuksista nappia painamalla, vaikka se osasi kertoa, ettei palvelu ole käynnissä. Veikkaan että tämä estää myös tietokoneen valmiustilaan menemisen, mikä voisi läppärillä johtaa satunnaisesti keskeneräisten töiden menettämiseen, mikäli asiaa ei huomaa.

Sitten on kaikenlaista vähemmän kriittistä, jonka kanssa kyllä pärjää, mutta ne kertoo kuitenkin ohjelmiston kypsymättömyydestä.

Päätetään silti muutaman päivän ensivaikutelma positiiviseen. Minusta kaikesta huolimatta käyttökokemus on ollut parempi kuin Gnomessa, joka on paljon vakaampi. Käyttöliittymän mukautettavuus on tosi iso juttu. KDE vaikuttaa myös ergonomisemmalta käyttää useammalla kuin yhdellä näytöllä. Tärkeimpänä päivittäisenä mukavuustekijänä KDE ei nyrjäytä ikävästi koko näkökenttää, kun avaan sovellusvalikon, toisin kuin Gnome (paitsi jos asensi pluggarin, joka aiheutti koko työpöytäympäristön kaatumisia). Huomasin joskus että kyseinen efekti oli aisteille tosi uuvuttava. Sekin miellyttää käyttäessä, että käsitykseni mukaan KDE:n kehittäjät kuuntelevat käyttäjien tarpeita paremmin. Tekee mieli osallistua enemmän jos kykenen, ja luotan siihen, ettei usein tarvitsemiani ominaisuuksia noin vain katoa päivityksissä ilman ymmärrettävää syytä, kuten minullekin on käynyt Gnomessa.

#LinuxFI #Linux #KDE #Gnome

Noniin, pääsee kerrankin kysymään aika n00b-kysymyksiä Linuxista.

Gnome avasi automaattisesti SSH-avaimet, kun kirjauduin sisään. Osaako KDE tehdä saman? Entä saanko jotenkin tuotua muutkin Gnomen muistamat salasanat ja mahdolliset muut salaisuudet sieltä KDE:n puolelle? Asensin juuri samalle Debian-koneelle KDE:n.

Yritän tietty hakea netistäkin itse, mutta jos joku osaa heti neuvoa, tai edes tietää hyvät hakusanat, niin aina parempi. Mulla on tämä suomeksi, niin se myös vähän hankaloittaa lisää.

#Linux #LinuxFI #KysyMastodonilta

RE: https://mementomori.social/@nen/115865874215387787

Tämän ohjelman pohjalta saisi varmaan tehtyä melko helposti skriptin, jolla numpadin näppäimiin liitettyjä näppäinyhdistelmäprofiileja voisi vaihtaa painamalla vaikka NumLock + joku muu näppäin.

Linuxia käyttäviä köyhiä taiteilijoita saattaisi kiinnostaa. Katselin tänään itse jotain parin kympin langatonta numpadia sillä silmällä, kun sellainen mahtuisi kätevästi digitaalisen piirtolevyn viereen. Sitä voisi sitten käyttää esim. väripalettina, siveltimen valitsemiseen jne.

EDIT: Davidin blogissaan vinkkaama Input-Remapper (apt install input-remapper) näyttää vielä paremmalta kuin tuo evremap. Siinä on graafinen käyttöliittymäkin. Minulla ei testatessa ainakaan toistaiseksi ilmennyt hänen mainitsemiaan ongelmia.

#Linux #LinuxFI

Linux-vinkki ATK-säätäjille. Komento

man -wK "haettu merkkijono"

listaa kaikki manuaalisivut, joiden teksti sisältää annetun merkkijonon.

#Linux #LinuxFI

Osaisko kukaan neuvoa, miten tällaisen verkkohirviön käytännössä voi kyhätä kasaan? Onko se edes mahdollinen? Minulle verkkojutut on aika vieras asia. En ole koskaan säätänyt Linuxista minkäänlaista muita laitteita palvelevaa reititintä tai palomuuria.

Olennainen tieto: Jos tuo mun DSL-modeemi on siltaavassa tilassa, siihen kytketyt eri laitteet saavat käsittääkseni internetoperaattorilta eri julkiset IP-osoitteet MAC-osoitteen perusteella. Tätä pitäisi jotenkin voida hyödyntää, ja mielellään ilman kovin montaa USB-verkkokorttia.

Myös muut palvelimen säätöön liittyvät neuvot on enemmän kuin tervetulleita. Haluaisin, että sen tietoturva olisi kaikin puolin kivenkova kun tällä tavalla internetille sen altistan. (Esim. Debianin joku selinux juttu jotain jotain?)

#KysyMastodonilta #ATK #LinuxFI #Linux

Linuxissa tekstipäätteeseen ei tarvitse tavallisessa työpöytäkäytössä yleensä koskea lainkaan. Tämä vinkki on vain niille, jotka käyttävät päätettä paljon.

Jokainen oppii varhain, että tiedostot poistetaan komennolla:

rm <tiedostopolku>

Tämä poistaa ne pysyvästi. Usein kuitenkin haluaisi vain siirtää tiedostot roskakoriin, jotta ne voi palauttaa tarvittaessa. Se onnistuu komennolla:

gio trash <tiedostopolku>

#Linux #LinuxFI

Nää Linuxin asennuskekkerit olis muuten nyt tänä lauantaina!

https://jarkkaa.fi/events/03d7bd24-9c5b-400f-8b7a-3b882d6bd184/

#EndOf10 #LinuxFI #Linux