Jos et ole lukenut, suosittelen:
Ja jos vaan vähääkään löytyy resursseja aktivoitua ja aktivoida paikallisia ja kanssallisia poliitikkoja asian suhteen, suosittelen pitämään kovaa ääntä.
Jos et ole lukenut, suosittelen:
Ja jos vaan vähääkään löytyy resursseja aktivoitua ja aktivoida paikallisia ja kanssallisia poliitikkoja asian suhteen, suosittelen pitämään kovaa ääntä.
STTK:n laskelmien mukaan naiset tekevät töitä lähes kaksi kuukautta vuodessa ilman palkkaa, jos naisten vuosiansiot suhteutetaan miesten keskiansioihin.
Määräaikaisten opettajien kesätyöttömyys on tämän alan häpeäpilkkuja.
Hesarin juttu aiheesta: https://archive.ph/rqFIy.
Välillä multa kysytään, että menisinkö opettajaksi. Oon siis matikan ope, mutta en oo ollut töissä koulussa sitten valmistumisen. Sain valtiolta vakituisen työpaikan ja sille tielle on tullut toistaiseksi jäätyä. Tuossa jutussa on yksi syy siihen, miksi ei ihan hirveästi innostaisi (hyvin todennäköisesti) olla määräaikaisena opettajana, kunnes joskus aukeaisi vakituinen virka. Toki omassa tilanteessa olisi varaa valita, kun toimeentulo ei ole työpaikan saannista kiinni.
Kesätyöttömyys koskee noin joka kymmentä opettajaa. Käsittääkseni useimmiten juuri valmistuneita.
On aika kummallista, että korkein hallinto-oikeus on siunannut kuntatyönantajan kannan (mainitaan jutun lopussa), että opettaja otetaan määräaikaiseksi sijaiseksi ja sitten kesä ajalta hänestä tehdään työtön, kun sijaistettava otetaan kesän ajaksi takaisin töihin. Nimittäin opettajan palkka on jaettu koko vuodelle oli hän kesäkeskeytyksellä tai ei. Kun määräaikainen opettaja tekee syys- ja kevätlukukaudet töitä, niin hänelle kuuluisi kesän ajan palkka. Lomakorvaus ei kata koko kesän palkkaa.
Jutussa yritetään usuttaa työntekijä työntekijää vastaan: ”En voi tietenkään nuhdella niitä vakituisia opettajia, jotka palaavat kesäksi töihin. Kyseessä on virkaehtosopimuksen mahdollistava oikeus ja sillä mennään.” Ikään kuin on tämän vakituisen opettajan vika, että kuntatyönantaja valitsee tulkita palkkausta näin. Kuntatyönantaja "vetoaa julkisten rahojen asianmukaiseen käyttöön."
Esitys perustuu Petteri Orpon hallitusohjelmaan, jonka mukaan lakiin säädettäisiin, ettei työriidan sovintoehdotuksella voida ylittää palkantarkistusten niin sanottua yleistä linjaa.
Lakiesityksen mukaan sovittelijan on myös työriidoissa meneteltävä niin, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta.
Jos on palkkakuopassa, niin köyhäks jää keinot
Pitäisikö maksaa palkkaa?
"Jos työntekijää ei johonkin työhön löydy, on aina olemassa keino, jolla työntekijä saadaan liki varmasti:
Palkka."
@huvilanet
tilaajavastuu jäisi sitten kivasti asiakkaan kontolle. Vähän kuin autoa Savosta. :)
Hesarissa haastatellun Lapin mukaan palvelualojen huonon työvoimasaatavuuden syynä
on "pohjimmiltaan huono syntyvyys".
Täytyisi kehittää sellainen automaatti, josta tulee työntekijöitä, joilta on työntekijän oikeuksien taju imuroitu pois aivolohkosta, niin jo alkaisivat nollasopimukset ja kehno palkka kelvata ja alalle riittäisi sopivasti "osaajia".
“Liitot ovat sopineet, että kahden viikon lakosta maksetaan jäsenille 166 euroa päivältä jokaisen 14 päivän ajalta. Tämä tarkoittaa, että yhteensä lakkoavustus on yli 2 300 euroa.”
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010277829.html
“Hämälä sai viime vuonna työstään korvausta 43 kertaa niin paljon kuin [Metsäliitto Osuuskunta] yhtiön keskivertotyöntekijä.”
https://www.hs.fi/talous/art-2000010275530.html