Naputtelin tietokoneella muutaman havainnon Tiiraan ja huomasin sitten ohjetekstin metsÀhanhista.
TĂ€nÀÀn tulin nĂ€htyĂ€ vain metsĂ€hanhilaji đ
Tiirasta poimittu:
"YllÀpito muistuttaa metsÀhanhien mÀÀrittÀmisestÀ ja oikeiden nimikkeiden kÀytöstÀ. Vuonna 2025 kÀyttöön otetun AviList-taksonomian mukaisesti metsÀhanhi on jaettu kahdeksi lajiksi, tundrametsÀhanheksi Anser serrirostris (lyhenne ANSSER) ja taigametsÀhanheksi Anser fabalis (lyhenne ANSLIS).
MetsĂ€hanhien mÀÀritys ei ole aina yksinkertaista ja suoraviivaista. Lajinimet kirjataan Tiiraan sillĂ€ tarkkuudella, jolla linnut on varmuudella mÀÀritetty. Lajilleen mÀÀrittĂ€mĂ€ttömĂ€t metsĂ€hanhet kirjataan nimikkeellĂ€ âmetsĂ€hanhilajiâ (ANSSER/LIS) ja lajilleen mÀÀrittĂ€mĂ€ttömĂ€t harmaahanhet nimikkeellĂ€ âharmaahanhilajiâ (ANSSP).
Molempia lajeja voi havaita kaikkialla Suomessa. Suomessa pesivÀt metsÀhanhet ovat valtaosin taigametsÀhanhia, ja niitÀ havaitaan muuttoaikoihin eniten LÀntisessÀ Suomessa. TundrametsÀhanhia havaitaan runsaasti EtelÀ-, ItÀ- ja Keski-Suomessa, mutta yhÀ enenevissÀ mÀÀrin myös lÀntisessÀ Suomessa perinteisellÀ taigametsÀhanhialueella. Lajia ei voi siis tunnistaa maantieteen perusteella.
TÀrkeimmÀt erot taigametsÀhanhen ja tundrametsÀhanhen vÀlillÀ ovat rakenteessa sekÀ nokan muodossa ja vÀrityksessÀ. TuntomerkeissÀ on kuitenkin jonkin verran pÀÀllekkÀisyyttÀ, ja esimerkiksi nokan vÀritys vaihtelee. Myös lajin sisÀinen kokovaihtelu on hanhilla suurta.
TaigametsÀhanhi on kookkaampi, olemukseltaan jopa joutsenmainen, ja sen kaula on pidempi ja solakampi kuin tundrametsÀhanhella. Lajin nokka on kapea ja pitkÀ ja siinÀ on yleensÀ laajalti oranssia vÀriÀ.
TundrametsÀhanhi on lajeista pienempi ja lyhytkaulaisempi.TundrametsÀhanhella on lyhyempi, paksumpi ja alaosastaan pullistunut nokka, jossa oranssi vÀri rajoittuu usein nokan kÀrkiosaan"
đžđŒđŠđŽ




