Hyvä ystävä – Iso Numero on todella vakavan paikan edessä 👇

Meille on syntynyt Verohallinnon kanssa erimielisyys siitä, mitä Ison Numeron myyjät tekevät. Kiista ei ole vähäpätöinen, sillä se tarkoittaa meille yli 410 000 euron jälkiveroja.

Asian pihvi on tässä: ovatko myyjät itsenäisiä jälleenmyyjiä vai Ison Numeron toimeksiannosta toimivia palkkionsaajia?

Vastaus on meille ja myyjille päivänselvä. Aina Ison Numeron alusta saakka olemme tehneet töitä sillä periaatteella, että myyjät ovat itsenäisiä. Köyhyyden ja syrjinnän vastaisena järjestönä emme muuhun tyytyisikään.

Nyt kuitenkin Verohallinnon mukaan muun muassa myyjäkortit, liivit ja vakiintuneet myyntipaikat osoittavat, että näin ei ole.

Olemme tämän tulkinnan myötä poikkeuksellisessa tilanteessa koko Euroopan mittakaavassa. Vaikka toimimme samalla tavoin kuin katulehdet Ruotsissa, Norjassa tai Saksassa, missään muussa EU-maassa katulehtiä ei veroteta Verohallinnon nyt esittämällä tavalla.

Lue lisää tiedotteestamme verkkosivuilla.

#isonumero #katulehti

Ionica lähettää isot kiitokset kaikille asiakkailleen tästä vuodesta. ❤️

"Terveisiä kaikille ja kiitos paljon kaikille! Ja hyvää joulua! Olette minulle kuin perhettä."

Hän on puolisonsa Pardan kanssa lähdössä jouluksi Romaniaan joulukuun puolivälissä. Sitä ennen kannattaa käydä moikkaamassa tai hommaamassa lehti!

Monet myyjistä pitävät taukoa joulun ja uuden vuoden aikaan. Tällaisina loma-aikoina myyjät tarvitsevat myös tuloja tavallista enemmän, jotta jouluna olisi varaa lahjoihin lapsille tai johonkin vähän erityisempään.

Ei nyt on hyvä hetki ostaa lehti tai kalenteri ja tehdä joulusta onnellisempi. 🎁 🧑‍🎄

#katulehti #joulu #isonumero

Apurahabingo! Nyt oli taas sen aika, onnea kaikille voittaneille – mutta etenkin tsemppiä kaikille muille.

Toisille taiteilijoista apuraha on kiva tunnustus taiteellisesta työstä, mutta toisille se tarkoittaa sitä että voi pitää kotinsa tai työvälineensä.

Tosiasia on, että useimpien taiteilijoiden tulot koostuvat monesta purosta, harvempi tekee taidetta kuukausipalkalla, ja keskimääräistä useampi on pienituloinen. Perheen tai lähipiirin tuki elättää jopa kuudetta. Silti joukossa on myös niitä, joilla on rahaa ja verkostoa omastakin takaa.

”Jotkut tulee rikkaista taiteilijaperheistä ja saa apurahoja ja 30 000 euron palkintoja”, toteaa tanssitaiteilija Jessica Piasecki.

Hän itse uskoo solidaarisuuteen ja on pohtinut sitä paljon. Hän on muun muassa jakanut omia pieniäkin työskentelyapurahojaan toisten taiteilijoiden kanssa. Ja kehottanut siihen myös muita.

Kerran Piasecki kertoo lähestyneensä somessa erästä ison rahapalkinnon saanutta taiteilijaa kysyen, onko hänellä tarvetta tälle rahalle. Olisi monta taiteilijaa joilla ei ole varaa tehdä taidetta, ehkä hän haluaisi jakaa hieman?

Taiteilija ei koskaan vastannut.

Taiteilijoiden välistä solidaarisuutta ja apurahoja mietittiin taannoisessa Ison Numeron jutussa. Tekeekö raha taiteilijan? Pitäisikö joidenkin olla hakematta apurahaa? Mitä voi tehdä auttaakseen toisia silloin, kun itse sellaisen saa?

Lue koko juttu nettisivuiltamme!

Haastattelussa Piaseckin lisäksi taiteilijat Jenna Jauhiainen ja Camille Auer.

#apurahat #katulehti #taide #solidaarisuus #isonumero @jojo.mp333

Mitä tekisit, jos dinosaurus kävelee vastaan? Mitä on kanojen kummius? Mitä tästä vuodesta jäi mieleen? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa uusin Iso Numero!

Vuodenvaihteen lehdessä on tuttuun tapaan erityisessä roolissa katulehtien myyjät.

Tässä numerossa Ison Numeron yhteisöä edustavat Ionica, Mungbaba ja Tapio, jotka ovat laatineet uuden vuoden toivotuksen kaikille lukijoille 📣 Lisäksi myyjät eri puolilta Eurooppaa kertovat ihanimmista juhlamuistoistaan 🌟 Ja Vallilan Alepalta tuttu myyjämme Bobi käy Luonnontieteellisessä museossa 📸

Lehdessä myös:
🌟 Kokemusasiantuntija Silja Leinonen haastattelee Vailla vakinaista asuntoa ry:n tämän vuoden kummia, toimittaja Laura Frimania lehden kansijuttuun.
🌟 Suomalainen marjabisnes kasvoi voimakkaasti thaimaalaisten marjanpoimijoiden hyväksikäytöllä. Toimittaja Tuukka Tuomasjukka perkaa synkkää vyyhtiä.
🌟 Sari yöpyi vuosia Rautatieasemalla mutta on nyt siirtynyt Triplan kauppakeskukseen.
🌟 Katulehtien kansainvälisen verkoston INSPin ensimmäisen journalistikoulutuksen satoa: asunnottomuutta ja köyhyyttä kokeneiden ihmisten kirjoitukset lisäävät journalismin moninaisuutta.
🌟 Tapio Pelttarin viileyttä henkiviä runoja talviajalle.

Ja paljon muuta!

Osta lehti kadulta, tuet myyjän työtä ❤️

#isonumero #katulehti #laurafriman #asunnottomuus #kokemusasiantuntijuus

Tänään vietetään kansainvälistä köyhyyden poistamisen päivää ja asunnottomien yötä 🏠

Iso Numero on allekirjoittanut Asunnottomien yö -kansalaisliikkeen kannanoton:

Hallituksen päätökset voivat lisätä tai lopettaa asunnottomuuden – nyt on valittava suunta.
Vuoden 2024 lopulla Suomessa oli 3 806 asunnotonta. Suomi on ollut asunnottomuuden vähentämisen mallimaa, mutta 12 vuoden myönteisen kehityksen jälkeen asunnottomuus lähti viime vuonna selkeään nousuun. Erityisesti katuasunnottomuus on lisääntynyt: ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa yöpyi 694 ihmistä, 230 enemmän kuin vuotta aiemmin. Asunnottomien yön kansalaisliike muistuttaa, että hallituksen päätökset voivat lisätä tai lopettaa asunnottomuuden. Nyt on valittava suunta.
Hallituksen tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen. Kuitenkin kohonneet elinkustannukset, sosiaaliturvan heikennykset ja kiristyneet vuokramarkkinat ovat lisänneet asunnottomuusriskiä ja ajaneet myös uusia ihmisryhmiä kuten opiskelijoita, pienituloisia, lapsiperheitä, yksinhuoltajia ja eläkeläisiä asunnottomiksi.
Myös häätöjen kasvanut määrä on huolestuttava signaali rakenteellisten tekijöiden vaikutuksesta yksilön pärjäämiseen. Vuonna 2024 ulosottoon tuli 8 383 häätöä, 35 % enemmän kuin 2021.
Asunnottomien yön vuoden teema “Ei kotia, ei turvaa” kuvaa tilannetta,
jossa asunnon puute on paljon muutakin kuin katon puuttumista pään päältä. Ilman asuntoa ihminen menettää perusturvansa, yksityisyytensä ja mahdollisuutensa toipua.
Suomessa on edelleen mahdollista poistaa asunnottomuus, mutta se edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista. Toimivat ratkaisut ovat tiedossa ja niiden eteen on tehty niin poliittista kuin ylisektoraalista yhteistyötä vuodesta 2007.
Kansalaisliikkeen toimijat vetoavat päättäjiin, että Suomi sitoutuu uudelleen tavoitteeseen poistaa asunnottomuus pysyvästi - Asunto on ihmisen perusoikeus, jota ilman muuta oikeuden eivät toteudu.
Koko teksti Asunnottomien yön sivuilla!

#asunnottomienyö #asunnottomuus

Vielä ehtii ostaa syyskuun lehden!

Kannessa viileä Tytti Roto.

#isonumero #katulehti #indiemusiikki

Sadas Iso Numero on ilmestynyt!

Sen kunniaksi lehdessä käsitellään asioita, joita on sata tai satakunta.

Miltä näyttää Suomi sadan vuoden päästä? Onko sata euroa paljon vai vähän? Mitä päihdeasiantuntija sanoo 100 litraa sahtia -elokuvasta? Ketä käy sadan askelman kuntoportailla?

Kansihaastattelussa rap-mummo Eila Nevanranta, joka ei vielä satavuotispäiviään vietä, mutta 90-vuotisjuhlia hän viettää vuodenvaihteessa.

Osta ja lue!

#isonumero #katulehti #sata #rapmummo

Kun epäinhimillistäminen normalisoituu, se menee yhä pidemmälle, kirjoittaa päätoimittaja Veera Vehkasalo kesäkuun Ison Numeron pääkirjoituksessa.
Karmivimpia ajankohtaisia esimerkkejä tästä on Gazan tuho.
”Uin kymmenisen vuotta sitten Kuolleessa meressä. Kelluin suolaisessa lämpimässä vedessä taivasta katsellen.
Rannalle pääsi sisään turvatarkastuksen kautta. Alue oli aidattu, ja aidan toisella puolella oli miinoista varoittavia pääkallokylttejä.
Pian saavuttuani kolme mudalla kuorrutettua rantaleijonaa speedoissa toivotti minut iloisesti tervetulleeksi Israeliin. Ranta oli miehitetyllä Länsirannalla, Palestiinassa. Vesivaroja hallinnoi kuitenkin Israel, ja tämäkin ranta oli osa israelilaista siirtokuntaa. Ystävällinen taksikuski jätti minut kauas parkkipaikasta, koska palestiinalaisia ei päästetty lähemmäs.
Siellä minä silti kelluin, iloisten turistien joukossa, miettien miinakentän toista puolta.
Siellä oli Ramallah, jossa haastattelemani lastenpsykiatri, surumielinen mies, yritti hoitaa palestiinalaislasten silloisesta Gazan sodasta saamia traumoja. Ja Hebron, jossa vieraillessani Israelin armeijan sotilaat heittivät kyynelkaasua pikkupoikien päälle.
Tuo uimareissu on nyt ollut mielessäni usein. Ei vain se, että minä päädyin sinne. Vaan se, miten tuokin ranta vei kohti kansanmurhaa.
Gazan tuho mahdollistui, koska rajoja oli jo kauan venytetty. Jo ennen sitä hyväksyttiin palestiinalaisten elämä ilman perusoikeuksia, siirtokunnat, saarto, pidätykset ja liian usein kuolemakin.”

Lue koko pääkirjoitus nettisivuiltamme.

#isonumero #katulehti #gaza

Kesän kirjallisuusnumero on täällä! ❤️ 🌻
Kesä on oiva aika lukea, joten tartu kirjallisuusteemaiseen Isoon Numeroon! Tämän kuun lehden kansihaastattelussa on kirjailija Sirpa Kähkönen.
Kähkönen on tunnettu historiallisista romaaneista, joiden fiktiivisissä tarinoissa hän käsittelee myös oman sukunsa tarinaa. Hän uskoo, että kaunokirjallisuus voi parhaimmillaan täydentää ja kulkea historiantutkimuksen rinnalla.
”Kaunokirjallisuus voi avata historian katvealueita”, sanoo Kähkönen.
Noihin katvealueisiin kuuluvat myös sukupolvien ajan kerrottujen tarinoiden vaietut palat, sanomatta ja näyttämättä jätetyt tunteet. Lue koko haastattelu uusimmasta Isosta Numerosta!
Kirjallisuusteemaisessa lehdessä myös:
🌻 Miksi ihmiset eivät lue? Toimittajamme pohtii sitä yhdessä niiden kanssa, jotka eivät tule kirjoihin tarttuneeksi.
🌻 Noora Dadu kirjoittaa siitä, miten toiseuttavat rakenteet vaikuttavat.
🌻 Mari Mörön novellissa kesähäämatkalla sattuu ja tapahtuu.
🌻 Carlos Lievosen runo antaa lausumisohjeen.
🌻 Jussi Valtonen suosittelee lukemaan Tšehovia.
🌻 Heikki Eloranta muistelee tunneharjoitusta päihdekuntoutuksessa.
🌻 Ruotsalaisen katulehden myyjä Peter Ahlborgin novellissa suunnitellaan matkaa.
🌻 Vieraillaan kesäkodissa ja suositellaan kirjoja!
Osta lehti kadulta ja tue myyjää!

#katulehti #journalismi #kirjallisuus #kesä #lukemisto #kirjat

Kai taiteesta voivat puhua julkisesti muutkin kuin ammattikriitikot?

Meidän uudessa Taidekokemuksia-sarjassa näyttelyissä käy – ja äänessä on – Ison Numeron yhteisö. Tässä jutussa VVA ry:n ja Lähiradion aktiivi, "kulttuuridandy" Tapio Pelttari käy pitkästä aikaa Kiasmassa ja kertoo muun muassa, mitä ajatuksia videot öljynjalostamoista herättivät.

"Koskettavin ja pärähdyttävin oli se aika pimeän oloinen elokuva öljynjalostamosta, jossa oli amerikkalaisen neitosen puhetta. Ja vielä kauhistuttavampi oli video Kuwaitin öljypalosta sodan ajalta. Se oli erittäin runollisesti tehty", arvioi Pelttari näyttelyvisiitin jälkeen.

Vielä ehdit sinäkin: Monira Al Qadirin näyttely Deep Fate – Lumous ja tuho on koettavissa nykytaiteen museo Kiasmassa 7.9. saakka 🌞

Linkki juttuun sivuillamme!

#katulehti #isonumero #kiasma #taide #taidekritiikki #kritiikki #taidejournalismi #moniraalqadiri