Kun on töissä tullut noita sarjakuvia käytyä läpi viime aikoina paljon, niin tätäkin taas tullut pohdittua. Mihinkäs te miellätte näiden sarjakuvien kuuluvan kirjastossa?

Mitkä näistä sarjakuvista sinun mielestäsi kuuluvat kirjastossa tänä päivänä lasten ja nuorten osastolle? (Muita vaihtoehtoja olisivat aikuisten osasto tai suljettu varasto.)

#sarjakuvat #kirjasto #kirjastot

Lucky Luke
16.9%
Tintti
16.3%
Piko & Fantasio
15.7%
Niilo Pielinen
13.3%
Tenavat
21.7%
Tex Willer
6%
Yoko Tsuno
10.2%
Poll ended at .
Kummasti lähti tulee vastauksia, kun tuli Hain ja Risingshadown buustit. 😂
@anotherdream töötti pääsi piireihin. 😅
@anotherdream
Kiva olla avuksi - mutta veikkaamme Maggiksen voittavan meidät suosiossa 👍
Jännä muuten, miten web-ui näyttää mulle moniko käyttäjä on vastannut äänestykseen, mutta käyttämäni appi taas montako ääntä on yhteensä annettu. 35 vs 145!
@anotherdream Käytän selaimen kautta käyttöliittymänä phanby.social, se näyttää sekä äänestäjien että äänien lukumäärän.
@anotherdream Jos olisin kirjaston diktaattori, niin laittaisin kaikki saataville, mutta vähän pelaisin ylähylly-alahylly -sijoittelulla mitkä sopii kellekin. Tylsät Tex Willerit ylähyllyn nurkkaan 
@ekari En kannata tätä lähestymistä, koska sarjakuvassa on myös paljon kamaa joka ei todellakaan sovi lapsille. Toki, olen mm. näille mainituille haikaillut omaa Entisten Nuorten osastoa...

@anotherdream Tämä diktaattori osaa ottaa palautetta vastaan ja korjata määräystään; Tenavat lapsille, loput nuorille ja Willerit varastoon 😎

Kaiholla muistan nuoruuttani kun kirjastosta löytyi aina uutta ja jännää sarjakuvaa. Varsinkin Corto Malteseen törmäsin juuri sopivassa iässä, ja soisinkin myös muille vastaavaa vahingossa löytämisen riemua.

@ekari Spoileri: Tex Willerit on ylivoimaisesti lainatuimpia aikuistenosaston sarjakuvia. Lainaajien ikä pääasiassa 50+. Uusia osia ilmestyy oisko tusina joka vuosi.

@anotherdream Mielenkiintoista. Näkyykö noita tilastoja julkisesti jossain?

(Willer-fakta lisätty pitkälle listalle asioita joita en maailmassa ymmärrä)

@ekari Ei näin tarkkoja, luokkakohtaisia tilastoja yleensä julkaista. Tai edes koosteta. Mä kattelen niitä osana työtä mutta mullakaan ei ole yleensä tarvetta tallennella niitä pitemmältä ajalta. Mutta suunnilleen on pätenyt mun uran ajan, että vuoden sadasta lainatuimmasta aikuisten sarjakuvasta 60-80 on Texejä.

Lainatilastoissa pitää toki aina muistaa, että lainatuimpia on tietysti ne, joista hankitaan eniten kappaleita, mutta se korreloi kyllä suhteellisen hyvin sen kanssa, mitä eniten kysytään. Meidän kirjastokimppaan tilataan jokaista Texiä 8-10kpl ja niihin tulee jokaiseen ennakkovarauksia 15-25. Fingerporit taitaa olla ainoa sarjakuva, josta hankitaan enemmän kappaleita, ja niitä ilmestyy paljon harvemmin eikä varausjonoja juuri enää tule.

@anotherdream Kiitos vastauksesta. Ja kirjastojutuistasi ylipäätään, niitä on mukava lukea 🙂
@ekari Kiva että ihmisiä kiinnostaa, kun mä jäkätän omiani. 😁
@anotherdream Vaikea! Äänestin vain Tex Willerin pois lastenosastolta, lähinnä siksi, että en osaa kuvitella nykylasten lukevan sitä. Sitten toisaalta esim. Pikossa ja Fantasiossa ja Lucky Lukessa on ilmestynyt uusia seikkailuja, joita on aika vaikea mieltä lastensarjakuviksi. Tummanvihreä Pikkolopoika -albumi kuvaa natsien miehittämään Belgiaa, ja sen jatko-osassa Piko mm. kärsii alkoholiongelmasta, ja vangittu natsitiedemies on tekemässä itsemurhaa syanidilla. Toki alkoholismi, itsemurhat ja erilaiset hirmuhallinnot nyt oli ihan peruselementtejä Tintti-sarjakuvissa, joita itse iloisesti luin koko lapsuuteni.
@anotherdream Mutta noin yleisesti laittaisin kirjan lastenosastolle jos MYÖS lapset voivat sitä lukea. Mikäänhän ei estä aikuisia nauttimasta lanu-osaston antimista.
@dark_oolong Toisaalta sehän toimii myös toisinpäin: mikään ei estä lasta lainaamasta aikuistenosastolta sarjakuvia, jos hän tietää niitä sieltä etsiä. Kirjastolaisena näkisin että kyse on ennen kaikkea siitä, kenelle jotain aineistoa halutaan ensisijaisesti tarjota.
@anotherdream niin no, siinä vaiheessa kun lapsena tajusin etsiä sarjakuvia myös aikuisten osastolta, törmäsin siellä Milo Manaraan, Ralf Königiin ja Kalervo Palsaan. Luultavasti luin Eläkeläinen muistelee -teoksen aivan liian nuorena. Eli puolensa ja puolensa.
@dark_oolong Omassa kirjastossani tehtiin kymmenisen vuotta sitten jako, että Piko ja Fantasion uudet seikkailut siirrettiin aikuisiin just tästä syystä. Niissä on myös tosi erilainen tunnelma ja väkivalta ym rehottaa. Lucky Luken uudet seikkailut on hankalampi, koska puolet niistä kertoo lapsi-lukesta...

@anotherdream Kaikki lasten osastolle. Lapsena sivistymisen on alettava. Lähtökohtaisestihan 2 kpl kaikkea, molempiin osastoihin oma kappale, mutta hyvänenaika nythän minä höpsin ja utopoin!

Aikuiskaman kyllä tunnistanee. Suljetulle osastolle kuuluvia teoksia ei kirjastoihin sitten juuri hankitakaan.

@Janne6nen Voin pitkällä kokemuksella sanoa että ei se todellakaan ole helppoa sanoa, mikä aineisto on lasten ja mikä aikuisten. Eikä ole järkevää sijoittaa aineistoa lasten puolelle vain siksi, että haluaa lasten sitä lukevan. Suljettuun varastoon taas siirtyy nimenomaan vanhaa aineistoa, joka halutaan yhä pitää saatavilla, mutta se ei ole esillä vaan pitää erikseen pyytää eikä sen osastolla siksi ole niin väliä.
@anotherdream
Koska vaihtoehtoa ”ei mikään näistä” ei ollut, äänestin sitten Tenavia.
@anotherdream Tenavia äänestin, koska sopii ehkä eniten lapsille noista. Pikoa ja Fantasiota en ole lukenut vuosiin, niin en osaa niistä sanoa. Mutta kyllähän nää on nykyään aika leimallisesti aikuisten sarjakuvia.
@magdalenahai Lainaajien perusteella - jep. Toki lainatilastot ei kerro kaikkea, koska lasten aineistoa lainaava aikuinen voi lainata sitä joko itselleen tai sitten lapsilleen.
@anotherdream jotkut näistä on tosi selviä tapauksia, esim. Tex Willer oli iskäsarjis jo mun lapsuudessa. Sit taas Niilo Pielistä olen toki lukenut lapsena/teininä, mutta muistelen jo silloin sen seksismin tökkineen. Voin vaan kuvitella, miltä ne vaikuttaa nyt.

@magdalenahai @anotherdream

Tenavissa tosin on että Schultz taisi henkilökohtaisesti varmistaa ettei esimerkiksi Vietnamin sotaa käsittelevät jutut päätyneet kokoelmiin, jolloin niistä tuli paljon ajattomampia kuin alkuperäiset sanomalehtistripit.

Itselle Tenavat oli lapsena suuri lohtu. Niitä lukiessa tuli hyvin nähty olo, mikä arjessa muuten ei ollut niin tavallista.

@anotherdream Oon itse löytänyt nämä kaikki lasten ja nuorten osastolta aikanaan. Eikö se olekaan niiden kotipaikka?
@anotherdream Ei anteeksi, nyt saatoin puhua palturia. Ehkä ne olikin Pikku Pikot, jotka siellä lastenosastolla on olleet ja varsinaiset Pikot ja Fantasiot sitten aikuisten puolella.
@sarjuuksia Lasten osastolta minäkin olen ne kaikki aikanaan lukenut - 90-luvulla, kun kaikki sarjakuva leimattiin lasten jutuksi, eikä pienemmissä kirjastoissa edes ollut sellaista kuin aikuisten sarjakuvahylly. Mutta kuuluuko 50+ vuotta vanhat, aikuisia asioita käsittelevät sarjakuvat todella lasten puolelle nykypäivänä, kun niitä voittopuolisesti lukevat juuri aikuiset?

@anotherdream Tää on oikein hyvä kysymys. Itseasiassa mulle on muutamassa pienemmässä kirjastossa tullut sellainen "Uh, eikö lapsille oikeesti ole mitään muuta kuin näitä iänikuisia Tenavia ja Karvisia?" -fiilis lastensarjakuvahyllyä katsellessa. Nuorten hyllyssä kasa tunkkaisia Lucky Lukeja saattaa jopa karkottaa lukijat. Toisaalta sitten olisi tosi ruusunpunaisen kiva ajatus, että lapset itse innostuisivat klassikkosarjakuvista ja löytäisivät esim just Tintit.

Ihan muutama vuosi sitten olisi ollut vielä peruste pitää noita lasten hyllyssä, "että isätkin löytää jotain mielekästä luettavaa", mutta vähän luulen, että nyky-isille vetävämpiä valintoja olisi vaikka Dragon Ball ja One Piece. Jotka sitten taitaa kuulua sinne nuorten puolelle. (/edit. kirjoitushärö)

@sarjuuksia Pidin viime vuoteen asti Tinttiä kuutosluokan lukudiplomissa, koska sen vuoden yks teema oli klassikot... Mutta kun se ei mennyt kunnolla lainaan edes puolipakollisessa diplomissa, tunnustin tappioni.
@anotherdream Aika aikaansa kutakin. Onpa jotenkin lohdullista, että asiat muuttuvat. Että ei aina sitä samaa ja vanhaa ja puhkiluettua (vaikka ois hyvää). Varmaan jos oisin sinä, jättäisin saataville kuratoidut ja hyväkuntoiset niput lanuun ja aikuisiin näitä ja laittaisin loput varastoon, jos siellä tila riittää. Saahan ne sieltä halutessaan 😄
@sarjuuksia Jotain siirtoja tässä täytynee parin vuoden sisään tehdä. Molemmilla osastoilla pitäminen ei meidän kirjastossa ole toimiva vaihtoehto, koska meillä on kahdeksan pistettä ja kelluva kokoelma. Käytännössä on todettu, että jos jotain sarjaa yrittää jakaa kahdelle osastolle, niin seurauksena sen löytää entistä harvempi ja sekä asiakkaat että henkilökunta pitää järjestelyä sekavana, kun ikinä ei tiedä mistä paikalla olevan kappaleen löytää.
@anotherdream Tex Willer ainakin Tampereella kuuluu aikuisten osastolle. Taisi Yoko Tsunokin.
@anotherdream Muutenkin en usko, että Tex Willer on oikein koskaan ollut kohderyhmältään lapset. Iskäsarjis.
@Voltan Yks ensimmäistä asioita mitä tein, kun otin sarjiskokoelman haltuuni Lahdessa 2015, oli siirtää Tex Willerit aikuisiin. Tämä herätti myös vastustusta.

@anotherdream En ole lukenut oikeastaan yhtäkään näistä. Neljä tiesin, kolmea en. Kaivoin pedialinkit, jos joku muukin kaipaa.

Tintti | Tintin (1929–1976)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tintin_seikkailut

Piko ja Fantasio | Spirou et Fantasio (1938–)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Piko_ja_Fantasio

Lucky Luke (1946–)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lucky_Luke

Tex Willer (1948–)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tex_Willer

Tenavat | Peanuts (1950–)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tenavat

Niilo Pielinen | Gaston (1957–)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_Pielinen

Yoko Tsuno (1970–)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yoko_Tsuno

Tintin seikkailut – Wikipedia

@anotherdream Jäin kyllä myös miettimään, että millaisilla perusteilla näitä osastoisi. IMDb:n joukkoistettu Parents' Guide on kiva formaatti. Onko Finna avointa lähdekoodia? Saisko siihen jonkin vastaavan palikan kaikille teoksille, johon käyttäjät voi jakaa sisällöstä varoituksia ja muita huomioita? Tai onko jotain muuta avointa nettialustaa, jossa tällaisen teoskohtaisen käyttäjäpalautteen sais toteutettua?
@vrtxd Finnassahan on kommentointimahdollisuus, ja siitä on myös avoimet rajapinnat ulospäin. Itse suhtaudun varauksella joukkoistettuihin kategorisointeihin. Käytän kyllä työssä paljon hyväksi esim Goodreadsia teosten osaston arviointiin, mutta ehkä juuri siinä huomaa miten kirjavia käytäntöjä ja mielipiteitä ihmisillä on. Yksi ajattelee että kenelle suunnattu, toinen että kenelle haitallinen, kolmas että minkä ikäiselle itse suosittelisi, neljäs haluaa yleistää kaikkk lapset samanlaisiksi keskenään, viides on hyperuskonnollinen... Ja kirjastossa sijoitteluun vaikuttaa monet asiat, eikä oo aina yhtä oikeaa vastausta vaan riippuu kirjastosta.
@vrtxd @anotherdream Finnan koodi on avoin, ainakin osittain, en oo katsonut tarkemmin onko kokonaan. Löytyy Kansalliskirjaston githubilta: https://github.com/natlibfi
National Library of Finland

Repositories of the National Library of Finland (Reporting security issues: https://www.helsinki.fi/en/it/information-security-contact-details) - National Library of Finland

GitHub
@vrtxd @anotherdream Kirjojen ja sarjakuvien does the dog die ei olis väärin. Olispa ees can i play that suositumpi.
@vrtxd @anotherdream enpä lapsena kasarilla lukiessani tajunnutkaan, miten vanhoja nuo sarjat oli jo silloin.
@lepaggoth @vrtxd Mullekin tuli vähän yllärinä muutaman alkamisvuodet! Tosin luullakseni suurin osa näistä nousi kunnolla suosioon vasta 60-80-luvuilla eikä varhaisempia välttämättä ole koskaan suomeksi julkaistu.
@anotherdream @lepaggoth @vrtxd Kyllä ne aika hyvin taitaa olla suomeksi kaikki. Pikosta ja Tex Willeristä en tiedä, mutta Tintit, Lucky Luket, Yoko Tsunot ja Pieliset on kaikki suomennettu. Tenavatkin uskoakseni.

@saruwine @anotherdream @lepaggoth @vrtxd

Alkuperäiset Tintit Neuvostojen maata (1930) lukuunottamatta on käännetty vasta tällä vuosikymmenellä. Toisiksi vanhin käännetty Tintti on vuodelta 1946, ja siihen tehtiin vielä myöhemmissä painoksissa muutoksia, muistaakseni 1970-luvulla. Mm. Tintti ei enää puhunut paikallisille "isänmaastanne Belgiasta" vaan matematiikasta, ja räjäytettävä sarvikuono poistettiin.

@anotherdream Piko ja Fantasion sisältö tosiaan vaihtelee vuodikymmenien mittaan, mutta joukossa on ajattoman hyviä. Franquinin tarinoissa on vahva pasifistinen ja totalitarismeja satirisoiva linja, ekologisuutta ja anti-kolonialismia unohtamatta mutta ne on silti myös kepeää ja kivaa viihdettä. Sitä ennen ja jälkeen taso ja sisältö vaihtelee niin paljon että pitää katsoa albumi kerrallaan.
@anotherdream Emilé Bravon "vaihtoehtohistoria-Piko" L'Espoir Malgre Tout ("Toivottomuutta vastaan", toivottavasti saadaan vielä suomeksikin) on hyvä mutta liian hurja lapsille toisen maailman sodan miehityksineen, natseiseen ja holokausteineen. Se on ehdottamasti aikuisten sarjakuvaromaani.
@anotherdream Lucky Lukessa on myös mielestäni aina ollut aika hyvä suvaitsevaisuus-näkökulma vaikka osa sivuhahmoista on vanhanaikaisesti rodullistettaen kuvattuja. Viimeisimmissä tarinoissa on enemmän inklusiivisuutta ja uusia tekijöitä, mutta harmillisesti Ralph Königin hauskaa Brokeback Mountain -tribuuttia ei ole julkaistu suomeksi (eikä edes ranskaksi, vaikka on virallinen Luke-seikkailu :/ ).
@anotherdream Mun mielestä Yoko Tsuno sopii kaikenikäisille. Luin pari vuotta sitten niitä uudestaan ja tykkäsin miten hyvin ne on kestäneet aikaa. Jännää teknologiaa, mysteerejä, scifiä, toiminnallinen (ja insinööri!) naistoimija, ystävyyttä, mutta ei väkinäisiä siirappiromansseja, lapsetkin on toimijoita, ekologisuutta, tyrannit pahiksia, hirviöiksi luullut väärinymmärrettyjä ja lista jatkuis. Ja hei, tarkasti piirretyt lentokoneet! Yoko on upea ♥️
@anotherdream Toki Yokoonkin pätee se mikä
kaikenikäisten viihteeseen ylipäätään, eli varsinkin alle kouluikäisten kohdalla kannattaa harkita mitä luetaan. Ja joskus isommillekin vaikka Maailman vahvin Nalle voi olla liian jännää, toiset taas lukee vaikka Spiegelmanin Mausia 10-vuotiaana. Sarjakuvalukutaito-työpajat ja lukupiirit voisivat auttaa kirjastoja tässä. Aiheesta vois ehkä neuvotella Suomen sarjakuvaseuran ja muiden sarjakuvayhdistysten kanssa. 🤔