Tähän väliin (ennen kuin jatkan keskiajan representaatioden perkaamista Robin von Taeuffenbachin tutkielman avulla) muutama viite tutkimuksiin elokuvien vakuuttavuudesta.

Tutkijoiden järjestämässä kokeessa opiskelijat tutkivat asiatekstejä ja katsoivat otteita elokuvista, jotka käsittelivät samoja aiheita.

Joitakin opiskelijaryhmiä ohjeistettiin bongaamaan virheitä. Elokuvissa oli yksi väärä tieto, joka oli ristiriidassa asiatekstin kanssa. Ryhmät saivat varoituksia elokuvien historiatiedon luotettavuudesta joko yleisellä tasolla, tai heille kerrottiin tarkalleen, mikä tieto oli väärä.

Noin viikon jälkeen opiskelijat suorittivat kokeen asiatekstien sisällöistä. Vaikka heitä oltiin ohjeistettu kriittisyyteen, he omaksuivat silti väärää tietoa elokuvista.

Jos elokuvan historiatieto oli sama kuin asiatekstin tietosisältö, opiskelijat onnistuivat viikon kuluttua palauttamaan tiedot muistiinsa tarkemmin kuin ne opiskelijat, jotka saivat ainoastaan tekstin luettavaksi.

Kun elokuvan historiatieto oli ristiriidassa asiatekstin kanssa, lähes joka toinen opiskelija muisti elokuvan esittämän väärän tiedon oikeana. Monet opiskelijat vastasivat itsevarmasti väärin, ja jotkut väittivät asiatekstiä väärän tiedon lähteeksi, vaikka väärä tieto oli omaksuttu elokuvasta.

MUTTA: Jos oppijat saivat HETI TARKKAA PALAUTETTA väärästä tiedosta elokuvan katselun aikana, väärän tiedon määrä väheni vastauksissa.

Tämä on tietysti nannaa meille nipottajille!

Pedagogiset johtopäätökset:

- Elokuva on todella tehokas muistamisen apuväline. Ratkaisu ei ole, että elokuvat jätetään pois opetuksesta. Ratkaisu on, ettei oppilaita jätetä yksin arvioimaan tiedon luotettavuutta.

- Opettajien kannattaa keskustella oppilaiden havainnosta ja korjata väärinkäsityksiä tunnin aikana.

- Sisältövirheistä kannattaa myös antaa palautetta heti elokuvan katselun jälkeen, jotta väärän tiedon omaksuminen torjutaan.

- YLEISET varoitukset epätarkkuuksista ovat yhtä hyödyttömiä kuin elokuvan katseleminen ilman varoitusta.

Lähteet:

Butler, Andrew C., Zaromb, F. M., Lyle, K. B., & Roediger, H. L., III (2009). Using popular films to enhance classroom learning: The good, the bad, and the interesting. Psychological Science, 20, 1161–1168.

Umanath, S., Butler, Andrew C. and Marsh, E.J. (2012), Positive and Negative Effects of Monitoring Popular Films for Historical Inaccuracies. Appl. Cognit. Psychol., 26: 556-567. https://doi.org/10.1002/acp.2827

#historiakulttuuri #historiandidaktiikka #historiaelokuvat