Leivoin tänään toisen kerran piirakkaa viikon sisällä ja sain luettua läpi Ulkopuolinen ekirjan.

Aion katsoa seuraavaksi Ulkopuolinen minisarjan ja The Pitt 2. Ja. Upload uusin kausi. Paljon on katsottavaa ja uusia kirjoja luettavana.  

#lukeminen #tvSarjat #ruoka

Pluribus

Harvoin tulee vastaan sarja, jota haluan samaan aikaan hypettää jokaiselle vastaantulijalle, mutta myös pitää toisaalta suuni visusti kiinni, etten spoilaa mitään, siis yhtään mitään juonesta. Jopa tarinan premissi on mielestäni liikaa tietoa. Pääsin sukeltamaan sarjan pariin käytännössä täysin sokkona, ja toivon että myös sinä, joka tätä luet pääset sen kokemaan samasta lähtötilanteesta. Tästä johtuen en aio tässä arvion tapaisessa mainita juuri mitään juonesta.

Mutta pohjustetaan ensin se, miksi ylipäätään kiinnostuin sarjasta niin paljon, että syöksyin sen pariin sokkona. Sarjan luojana toimii Vince Gilligan, eli kaverin CV:stä löytyy sellaiset sarjat kuin Breaking Bad ja Better Call Saul. Itse en todellakaan ole Breaking Badin suurin ystävä (ehkä pitäisi katsoa sarja uudestaan niin voisin muodostaa lopullisen mielipiteen), mutta Better Call Saul on ehdottomasti yksi suosikki sarjoistani. Tuntuu että BCS oli hiotumpi kokonaisuus kuin BB, ja ylipäätään oikeussalidraama on teemaltaankin itselleni mielekkäämpi kuin tuon aiemman sarjan ”koti-iskästä tulee huumeparoni” -teema. Eli yksi syy miksi päädyin sarjan pariin oli sen päätekijän nimiarvo, minkä lisäksi loistavan roolin Better Call Saulissa tehnyt Rhea Seehorn on Pluribuksen pääosassa, mikä sinetöi päätökseni katsoa sarjaa.

Tästä pääsenkin pieneen pulmaan; miten käsittelen sarjaa josta en halua juonen puolesta sanoa juuri mitään? Ehkä voisin mainita että edellä mainittu Rhea Seehorn on huippulahjakas ja karismaattinen näyttelijä, joka kantaa sarjaa mainiosti harteillaan. Hänen suoritustaan on ilo katsoa, ja on vaikea kuvitella sarjaa ilman häntä. Toisekseen tämä yksittäinen kausi on mielestäni hiotumpi kokonaisuus kuin yksikään aiemmista Gilliganin sarjoista, joita olen katsonut. Luulen, että hänelle on aikalailla annettu vapaat kädet ja melko rajoittamattoman oloinen budjetti, joten hän on ottanut siitä ilon irti ja työstänyt kokonaisuuden kuntoon viimeisiä yksityiskohtia myöten ilman suurempaa kiirettä. En siis tiedä onko todella näin, mutta sellainen vaikutelma tästä minulle jäi.

Genren puolesta sarja taipuu maanläheiseen scifiin, mutta muuten sarjan tarinan kerronta on tuttua Gilligania. Juoni etenee rauhalliseen (mutta ei tylsään) tahtiin, ja jokainen taatusti tunnistaa tutun kuvauksellisen tavan jota Gilligan sarjoissaan käyttää. Periaate on edelleen se, että ennemmin näytetään asiat kuin selitetään auki. Sen takia onkin vain hyvä, että sarjan tahti on rauhallinen, koska muuten menisi varmasti ohi monet asiat joita viitataan, mutta ei suoraan kerrota. Ja kuten jo mainitsin, budjettia on riittänyt, sillä sarjassa on niin paljon todella kalliita, käytännöllisesti toteutettuja kohtauksia, että en voi edes arvata miten paljon rahaa siihen on palanut.

Sarja nappaa katsojan mukaansa mielenkiintoisella premisillään, pitää mielenkiintoa yllä kutkuttavalla tavalla tuoda esiin yllättävän filosofisiakin pohdintoja, ja koukuttaa lopulta sitten juonenkäänteidensä avulla katsomaan kauden loppuun asti sujuvasti. Vaikka Pluribus on mielestäni astetta älykkäämpää scifiä, niin se onnistuu silti olemaan viihdyttävä. Halu nähdä mitä seuraava jakso tuo tullessaan piti ainakin minut otteessaan, mutta olen myös tyytyväinen että en ahminut sarjaa liian tiiviiseen tahti. Tämä on ehdottomasti sellainen sarja jota kannattaa katsoa rauhalliseen tahtiin ja makustella jaksojen herättämiä ajatuksia. Netistä jotkut ovat taas kritisoineet sarjaa rauhallisesta tahdista, mutta mielestäni se kertoo vain siitä, että tekijän tyyli ei ole katsojalle tuttu entuudestaan.

Mutta siinäpä oikeastaan se mitä halusin tästä sarjasta kirjoitella. Vahva suositus vaikka ei niin scifistä välittäisikään, sillä sarja on kuitenkin hyvin maanläheinen ja pitää sisällään hyviä hahmoja, ja mielenkiintoisia ajatuksia.

#tvsarjat #sarjat #pluribus

Tällaisestakaan en ole koskaan kuullut. Saksan star trek Raumpatrolle vuodelta 1966 😀#scifi #tvsarjat #raumpatrolle

https://youtu.be/EVHdsgo1eeg?si=H0DvB52soFj_wo12

Katsoin Paradise-sarjan ensimmäisen kauden äsken loppuun. Voin suositella, vaikka välillä meinasin lopettaa (2. jakson jälkeen). Se oli kuitenkin ovelampi kuin välillä luulin.

En normaalisti jaksaisi näin amerikkalaista sarjaa, mutta kuten sanoin, tämä oli ovela. Ja kriittinen, varsinkin loppua kohti. Toki matkan varrellakin jo tarpeeksi "woke", mikä on luonnollisesti kehu.

Eipä tässä sen enempää, etten tule spoilanneeksi. Jos ensimmäinen jakso puuduttaa, kannattaa jaksaa edes se loppuun saakka.

No sen vielä sanon, että välillä sarja oli parasta TV-jännäriä ikinä, mutta välillä vähän blaa. Kokonaisuutena silti selvä peukku ylös.

#tvsarjat #sarjat #tv #paradise #suositus

Löysin viikonloppuna ihan muuta etsiessä vuosia sitten joululahjaksi saadun Battlestar Galactica - Original series bluray-boksin. Sitä tuli aikanaan telkkarista tapitettua silmät suurina, vaikka siinä olikin sen ikäisen mielestä ihan liikaa tylsää puhetta 😆 Voimakkaita muistikuvia oli kuitenkin jäänyt, cylonien "silmien" liike (joka sitten vielä K.I.T.T:iinkin on kopioitu), hävittäjien turbo ja fire -nappulat sun muut. Lahjapaketti oli täysi yllätys, mutta hautautui jonnekin kaapin perälle kun en kertakaikkiaan uskaltanut katsoa. Oli nimittäin aika voimakas epäilys että tämä ei ole kestänyt aikaa.

Nyt sitten uteliaisuus kuitenkin voitti. Eilen katsoin pilottijakson, joka tuntui ihan loputtoman pitkältä. No se olikin kolmen jakson mittaininen - se siis oikeasti OLI pitkä, eikä vain sen tuntuinen 😄

Melkoinen nostalgiatrippi kyllä, "ai toi musa oli tästä", ai niin noi, ja se, tämä ja tuo! Ja sitten toisaalta kaikki se läppä mikä oli muksuna mennyt ihan täysin ohi. "Sosialaattori on yli 4000v vanha, täysin kunniallinen ammatti!" 😏 70-lukulaiset tehosteet on mitä on, mutta itseäni oikeastaan viehättää se asioiden analogisuus - viimeistä huutoa olevien Viper-hävittäjien ohjauspaneeli on täynnä metallisia keinukytkimiä joista asioita laitetaan päälle ja pois eikä mitään helvetin kosketusnäyttöjen hiplaamista. Kunnollista! Epäilyttävästi oskilloskooppia muistuttavat viher-musta-monitorit erilaisina grafiikkanäyttöinä. Yms.

Äsken kattelin seuraavat kaksi jaksoa kun oli jatkotarina. Kun päällimmäinen nostalgiahyöky meni pilottijaksossa ohi niin voi hyvä helvetti että ainakin tämän toisen jakson käsikirjoitus oli HUONO 🤣 Jos joku sattuu muistamaan niin olis mielenkiintoista tietää että paraneeko se tuosta alkukompuroinnin jälkeen vai oliko se noin päätöntä ja epäloogista kohkaamista koko sarja? Varmaan nyt ainakin muutama jakso täytyy vielä katsoa, mutta jos meno on tuommoista niin ei tuota kyllä selvinpäin kestä 😆

Tämän tiimoilta törmäsin kyllä sitten myös uudestaan siihen tietoon että Galactican seikkailuistahan on tehty uusi versio joka ilmeisesti on jopa ihan kehuttu. Muistan asiasta jonkun uutisen nähneeni aikanaan mutta oli muuta kiirettä elämässä, nyt heräsi kiinnostus: jos tästä modernimpi, oikeasti hyvä versio olemassa niin 😋 Sarjan perusidea kun sattuu olemaan toinen mun lempitarinoista scifissä: ensimmäinen on se että ihmiskunta on lähdössä maapallolta ensimmäistä kertaa, ja se toinen on että ollaan niin kaukana tulevaisuudessa että Maa on hukkunut historiaan ja sitä koitetaan etsiä.

#galactica #battlestargalactica #battlestargalactica1978 #scifi #tvsarjat