Julius MäkinenOnpa kyllä hankala löytyy kattavaa kavalkaadia edes jollain lailla kasvoista ei enää teinin näköisiä hahmotaidetta, muttei kuitenkaan sitten hurjan vanhaakaan. Varsinkaan naishahmolle tai edes parratomalle miehelle.
jarizleifrUpeita roolipelihetkiä:
Tyypit saa tehtyä erään kauppaorganisaation tiloissa hiippaillessaan täydellisen väärennöksen kauppa-asiapaperista, jolla ratkeaa yks kokonainen lanka tästä kampanjasta.
Tyylipuhdas suoritus, joka päättyy siihen, että yks sankareista kompastuu poistuessaan rappukäytävässä ja rullaa ne päästä päähän, saaden kaikkien talossa yhä tajuissaan olijoiden huomion kerättyä itseensä.
Mikko KarvonenKun kootaan seitsemän kroonisesti pelinjohtajan rooliin jumiutunutta tyyppiä yhteen suunnittelemaan, millaista roolipeliä he haluaisivat itse pelata, ideoista ja ajatuksista ei tule pulaa.
Tällä kertaa synteesinä oli genre, joka sai nimen Post Old One Tangible Epic Adventure, eli POO TEA.
Koska mikäpä olisi tärkeämpää kuin pöljät lyhenteet?
Ensi viikolla pohditaan sitten tarkemmin varsinaista pelimaailmaa.
Uutta roolipelikampanjaa pohjustamassa. Esittelykierroksella on ilmeinen teema:
”Hi, my name is NanoNano and I’m a forever GM”
Nauratti tänään, ku pelaajat päätti delegoida heille suunnittelemani jutun eräälle jo aiemmalta kiekalta tutulle NPC:lle, minkä johdosta koko viimeinen tunti meni lonkalta 😅
Ehkä pacing vähän vaikee tämmösessä vapaammassa tyylissä, joskus selkeesti tulee vaan "maailmanrakennuspäiviä"
Mut oon kyllä tosi ilahtunut tosta et uusia lankoja alkaa syntymään pelaajienkin toimesta, et nyt siellä on sit useampikin toveri kaivelemassa salaisuuksia ja vetelemässä naruista pelaajien piikkiin
Eero Suoranta / 艾若思väsynyt: mana potion
virkeä: väkijuoma
Onko väärin haluta hyllyyn kaikkea vuosikymmenet out-of-print ollutta roolipelikamaa, mitä on kuitenkin nyt tarjolla print-on-demandina?
Kattelen tässä AD&D:n kakkosedikan sääntökirjoja... Dark Sun... Planescape... 🥵
(Vaikka tiedän jo etukäteen, ettei näitä tuu ikinä kukaan pelaamaan mun kanssa 😅)
Saatiin tänään päätökseen noin 15 session mittainen Daggerheart-kampanja, jossa olin vaihteeksi pelaajana.
Täytyy sanoa, että minulla ei ole aikoihin ollut roolipelihahmon kanssa niin hauskaa kuin tuossa monkey king -henkisen apinasoturini kanssa. Nautin suuresti siitä, miten Daggerheart sekä toimii pelimekaniikaltaan että mahdollistaa hahmon taustan ja persoonan tuomiseen esiin sen kautta.
Olen fani sekä pelaajana että pelinjohtajana.
Jukka O. KauppinenVarhaisella 1980-luvulla Suomessa ei valtaväestö edes tiennyt, mikä se semmoinen roolipeli on. Täysin tuntematon sanakin. Seikkailupelit sentään tunnettiin. Risto J. Hieta eli Nordic the Incurable kiskoi pelaajakansan tietämättömyydestä valoon.
Retro Rewindin numerossa 2/2022 julkaistu artikkeli nyt vapaasti luettavissa.
#retropelaaminen #roolipelit #rpg #retrorewind #retrorewindlehti #skrolli #suomipelit
Lueskelin nyt Wanderhome -roolipelin ilmaisversin ja vaikuttipa mukavalta, kuulemma tässä voi jo ihan hyvin viettää pelisession hahmoja rakennellen ja jättää kamppiksen vaikka siihen.
Mielenkiintoista on pelin ohjeissa painotus sille että tässä keskitytään matkaan, ei päämäärään ja että matkalla kohdattujen paikkojen ongelmia ei tulla ratkaisemaan.
Ratkaisun avaimet kun ovat paikallisten käsissä ja heitä voidaan toki autella, mutta ulkopuolisten matkalaisten tulee jatkaa matkaa. Toisaalta hyvinkin Nuuskamuikkusfiiliksiä ja toisaalta täysin sitä vastaan.
Tässä vielä ihana kohta säännöistä:
"Once we have our place, some kith and each other,, we’re going to want to start playing. Every time we gather to play Wanderhome, we will answer these questions together:
- What sort of place did we just travel from?
- Do we feel our journey has been long?
- Is there somewhere we hope to go?
Every time we gather to play Wanderhome, we will each answer this question silently, in our heads:
- Will I someday find a home?"
Tämäkin meni nyt uhkaavasti paisuvalle pelilistalle, ehkä joskus tulevaisuudessa osaan jotain pelistäkin sanoa, enkä vain sen lukemisesta 
