Kaikilla on oikeus mielipiteeseen, mutta kaikki mielipiteet eivät tuo toimitettuihin sisältöihin lisäarvoa. Pidemmin Instagramissa ➡️
https://www.instagram.com/p/CuWwHaJttmR/ #ravitsemussuositukset #ravitsemustiede #ravitsemus #aivosumutorvi
Aivosumutorvi on Instagram: "🌾Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkaistiin juhannusviikolla, ja ne kirvoittivat heti kommentteja monelta taholta - pääosin suosituksia kiittelivät ravitsemusasiantuntijat, mutta mielipiteitään puolesta ja vastaan jakoivat muutkin.
🗞Ilta-Sanomissa hankittiin puhelimen päähän hiihtäjälegenda Juha Mieto, joka kertoikin mielipiteensä suosituksista auliisti toteamalla, että hän “kuihtuisi, jos söisi niin sanottujen suositusten mukaisesti” ja että “maalaisjärki ajaa monesti ohi kirjanoppineiden viisauksista”. Hänen mukaansa liikkuminen ja töiden tekeminen vaatii polttoainetta, jota “pupun ruoasta” ei ilmeisesti saa riittävästi.
🥕Lukijalle jää epäselväksi, onko juttu tarkoitettu vitsikkääksi kevennykseksi vai onko Mieto tosissaan haastamassa asiantuntijoiden näkemystä. On selvää, että Mieto ei tiedä, mitä kommentoi - suositusten mukaisessa ruokavaliossa on riittävästi energiaa ja ravintoaineita kaikenkokoisille ihmisille, eikä lihaa ole tarkoitus korvata porkkanalla ja salaatilla. Toisekseen hänellä ei ole minkäänlaista asiantuntemusta kommentoida suositusten tieteellistä pohjaa.
🫠Ravitsemuksesta uutisointi ja erityisesti kärkkäät mielipiteet keräävät lukijoita, mutta suositusten tieteellisyyden vähättely ja niistä kumpuavien älyttömien tulkintojen ja mielipiteiden esiin nostaminen on pelkästään laiskaa journalismia. Jokaisella on tietysti oikeus mielipiteeseen, ja sananvapaus takaa, että mielipiteensä esimerkiksi ravitsemussuosituksista saa tuoda julki. Toimituksissa voitaisiin kuitenkin käyttää harkintaa siinä, minkälaisia mielipiteitä ja kommentteja julkaistaan - mitä lisäarvoa asiaa tuntemattoman maallikon kommentit tuovat? Jos tällaisten kommenttien julkaiseminen todetaan journalistisen harkinnan jälkeen tarpeelliseksi, juttuun pitäisi vähintäänkin sisällyttää ravitsemustieteen tutkijan vastakommentit, jotta lukijalla olisi mahdollisuus asettaa ex-hiihtäjän kommentit oikeaan kontekstiin."
817 likes, 12 comments - Aivosumutorvi (@aivosumutorvi) on Instagram: "🌾Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkaistiin juhannusviikolla, ja ne kirvoittivat he..."
Nyt on timanttinen seminaari! 💎
Ihmisen ravitsemuksen professuuri perustettiin Helsingin yliopistossa 1947, ja nyt juhlitaan 75-vuotiasta ravitsemustiedettä! 🥳
Juhlaseminaari on avoin kaikille kiinnostuneille. Ilmoittautuminen on avoinna ensi maanantaihin (16.1.) asti. Infoa tapahtumasta ja linkki ilmoittautumiseen löytyy osoitteesta https://suomenravitsemustieteenyhdistys.fi/tapahtuma/ravitsemustieteen-opetus-ja-tutkimus-helsingin-yliopistossa-75-vuotta/
#ravitsemustiede #ravitsemustutkimus #HelsinginYliopisto
Ravitsemustieteen opetus ja tutkimus Helsingin yliopistossa 75 vuotta - Suomen ravitsemustieteen yhdistys
Ravitsemustieteen opetus ja tutkimus Helsingin yliopistossa 75 vuotta (Scroll down for English) Lämpimästi tervetuloa Ravitsemustieteen 75-vuotisjuhlaseminaariin! Ihmisen ravitsemuksen professuuri perustettiin Helsingin yliopistossa 1947. Juhlistamme tätä seminaarilla, joka on avoin alumneille, […]
Jälleen yksi DAGIS-julkaisu ulkona! 🥳
Saimme lisää näyttöä siitä, että vanhemman oma #ruokasuhde on merkityksellinen: vanhempien normit, asenteet, roolimalli ja ruokien saatavuus kotona näyttäytyivät erityisen tärkeinä lapsen terveellisten ruokatottumusten muokkaajina. #ruokakasvatus #ravitsemustiede #ravitsemus #ravitsemustutkimus #tutkimus #tiede
https://journal.fi/sla/article/view/109202
Sosiaalisen ja fyysisen kotiympäristön yhteydet päiväkoti-ikäisten lasten ruokatottumuksiin
Ruokatottumukset muovautuvat varhaisessa lapsuusvaiheessa, ja koti on keskeinen ruokatottumuksia muovaava ympäristö. Tutkimuksemme tavoitteena oli tarkastella kodin sosiaalisen ja fyysisen ympäristön yhteyksiä päiväkoti-ikäisten lasten kasvisten, hedelmien ja marjojen (kasvikset ja hedelmät) sekä sokeripitoisten ruokien ja juomien (sokeripitoiset ruuat) kulutukseen.
Aineistona käytettiin DAGIS-tutkimuksen poikkileikkausaineistoa (n=864), joka kerättiin päiväkodeista Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2015–2016. Päiväkotilasten huoltajat täyttivät lasten kasvisten ja hedelmien sekä sokeripitoisten ruokien kulutustiheyttä päiväkodin ulkopuolella mittaavan frekvenssikyselyn sekä kodin ympäristöä mittaavan kyselyn. Kotiympäristön yhteyttä lapsen ruokatottumuksiin tutkittiin lineaarisella regressioanalyysilla.
Lapsen kasvisten ja hedelmien kulutustiheyteen olivat vahvimmin positiivisesti yhteydessä vanhemman mielipide lapselle sopivasta määrästä kasviksia ja hedelmiä (normi); niiden syömisestä huolehtimisen tärkeys; tyytyväisyys niiden syöntimääriin; niiden syöminen yhdessä lapsen kanssa (roolimalli); niiden tarjoaminen välipaloilla sekä kasvisten ja hedelmien monipuolinen saatavuus kotona. Lapsen sokeripitoisten ruokien kulutustiheyteen olivat vahvimmin positiivisesti yhteydessä muun ruuan tarjoaminen, jos lapsi ei pidä tarjolla olevasta; vanhemman mielipide lapselle sopivasta sokeripitoisten ruokien kulutustiheydestä (normi) sekä kotona usein sokeripitoisia ruokia. Lapsen sokeripitoisten ruokien kulutustiheyteen oli vahvimmin negatiivisesti yhteydessä vanhemman tyytyväisyys niiden syöntimääriin.
Tulokset osoittavat, että kodin sosiaalinen ja fyysinen ympäristö ovat keskeisiä lapsen ruokatottumuksiin yhteydessä olevia tekijöitä myös Suomessa. Erityisesti vanhempien normien, asenteiden, roolimallin ja ruokien saatavuuden merkitys kotona korostuu.
Henna Vepsäläinen