Sosiaalisen ja fyysisen kotiympäristön yhteydet päiväkoti-ikäisten lasten ruokatottumuksiin

Ruokatottumukset muovautuvat varhaisessa lapsuusvaiheessa, ja koti on keskeinen ruokatottumuksia muovaava ympäristö. Tutkimuksemme tavoitteena oli tarkastella kodin sosiaalisen ja fyysisen ympäristön yhteyksiä päiväkoti-ikäisten lasten kasvisten, hedelmien ja marjojen (kasvikset ja hedelmät) sekä sokeripitoisten ruokien ja juomien (sokeripitoiset ruuat) kulutukseen. Aineistona käytettiin DAGIS-tutkimuksen poikkileikkausaineistoa (n=864), joka kerättiin päiväkodeista Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2015–2016. Päiväkotilasten huoltajat täyttivät lasten kasvisten ja hedelmien sekä sokeripitoisten ruokien kulutustiheyttä päiväkodin ulkopuolella mittaavan frekvenssikyselyn sekä kodin ympäristöä mittaavan kyselyn. Kotiympäristön yhteyttä lapsen ruokatottumuksiin tutkittiin lineaarisella regressioanalyysilla. Lapsen kasvisten ja hedelmien kulutustiheyteen olivat vahvimmin positiivisesti yhteydessä vanhemman mielipide lapselle sopivasta määrästä kasviksia ja hedelmiä (normi); niiden syömisestä huolehtimisen tärkeys; tyytyväisyys niiden syöntimääriin; niiden syöminen yhdessä lapsen kanssa (roolimalli); niiden tarjoaminen välipaloilla sekä kasvisten ja hedelmien monipuolinen saatavuus kotona. Lapsen sokeripitoisten ruokien kulutustiheyteen olivat vahvimmin positiivisesti yhteydessä muun ruuan tarjoaminen, jos lapsi ei pidä tarjolla olevasta; vanhemman mielipide lapselle sopivasta sokeripitoisten ruokien kulutustiheydestä (normi) sekä kotona usein sokeripitoisia ruokia. Lapsen sokeripitoisten ruokien kulutustiheyteen oli vahvimmin negatiivisesti yhteydessä vanhemman tyytyväisyys niiden syöntimääriin. Tulokset osoittavat, että kodin sosiaalinen ja fyysinen ympäristö ovat keskeisiä lapsen ruokatottumuksiin yhteydessä olevia tekijöitä myös Suomessa. Erityisesti vanhempien normien, asenteiden, roolimallin ja ruokien saatavuuden merkitys kotona korostuu.