Kaikilla on oikeus mielipiteeseen, mutta kaikki mielipiteet eivät tuo toimitettuihin sisältöihin lisäarvoa. Pidemmin Instagramissa ➡️
https://www.instagram.com/p/CuWwHaJttmR/ #ravitsemussuositukset #ravitsemustiede #ravitsemus #aivosumutorvi
Aivosumutorvi on Instagram: "🌾Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkaistiin juhannusviikolla, ja ne kirvoittivat heti kommentteja monelta taholta - pääosin suosituksia kiittelivät ravitsemusasiantuntijat, mutta mielipiteitään puolesta ja vastaan jakoivat muutkin.
🗞Ilta-Sanomissa hankittiin puhelimen päähän hiihtäjälegenda Juha Mieto, joka kertoikin mielipiteensä suosituksista auliisti toteamalla, että hän “kuihtuisi, jos söisi niin sanottujen suositusten mukaisesti” ja että “maalaisjärki ajaa monesti ohi kirjanoppineiden viisauksista”. Hänen mukaansa liikkuminen ja töiden tekeminen vaatii polttoainetta, jota “pupun ruoasta” ei ilmeisesti saa riittävästi.
🥕Lukijalle jää epäselväksi, onko juttu tarkoitettu vitsikkääksi kevennykseksi vai onko Mieto tosissaan haastamassa asiantuntijoiden näkemystä. On selvää, että Mieto ei tiedä, mitä kommentoi - suositusten mukaisessa ruokavaliossa on riittävästi energiaa ja ravintoaineita kaikenkokoisille ihmisille, eikä lihaa ole tarkoitus korvata porkkanalla ja salaatilla. Toisekseen hänellä ei ole minkäänlaista asiantuntemusta kommentoida suositusten tieteellistä pohjaa.
🫠Ravitsemuksesta uutisointi ja erityisesti kärkkäät mielipiteet keräävät lukijoita, mutta suositusten tieteellisyyden vähättely ja niistä kumpuavien älyttömien tulkintojen ja mielipiteiden esiin nostaminen on pelkästään laiskaa journalismia. Jokaisella on tietysti oikeus mielipiteeseen, ja sananvapaus takaa, että mielipiteensä esimerkiksi ravitsemussuosituksista saa tuoda julki. Toimituksissa voitaisiin kuitenkin käyttää harkintaa siinä, minkälaisia mielipiteitä ja kommentteja julkaistaan - mitä lisäarvoa asiaa tuntemattoman maallikon kommentit tuovat? Jos tällaisten kommenttien julkaiseminen todetaan journalistisen harkinnan jälkeen tarpeelliseksi, juttuun pitäisi vähintäänkin sisällyttää ravitsemustieteen tutkijan vastakommentit, jotta lukijalla olisi mahdollisuus asettaa ex-hiihtäjän kommentit oikeaan kontekstiin."
817 likes, 12 comments - Aivosumutorvi (@aivosumutorvi) on Instagram: "🌾Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkaistiin juhannusviikolla, ja ne kirvoittivat he..."
Kaikkien väestöryhmien saavutettavissa oleva korkealaatuinen koulutus, tiede ja tutkimus edistävät yhteiskunnallista tasa-arvoa ja tukevat poliittista päätöksentekoa.
Pidempi pohdinta Aiviksen instassa ➡️ https://www.instagram.com/p/CnjnESSNSRX/?igshid=YmMyMTA2M2Y=
#SiksiTiede #aivosumutorvi #eduskuntavaalit #politiikka
Aivosumutorvi on Instagram: "📢 Polarisoituneessa yhteiskunnassa ei ole yllätys, että myös poliitikot ovat äänien toivossa lähteneet mukaan tiedevastaiseen huuteluun. Pari viikkoa sitten keskustan kansanedustaja vihjasi [ilmastonmuutokseen liittyvän] tieteellisen tutkimuksen perustuvan “suppeaan ideologiaan”. Tosiasiassa tieteellinen tieto perustuu tiedeyhteisön arvioimiin tutkimuksiin ja ennen kaikkea niiden muodostamaan kokonaisuuteen. Tieteellisten faktojen leimaaminen “ideologisiksi” vain siksi, että ne eivät ole linjassa oman mielipiteen kanssa, on loukkaavaa ja perusteetonta.
🌍 Yhtä typerää kuin tieteen leimaaminen ideologiaksi on oman ideologian väittäminen tutkittuun tietoon perustuvaksi. On ihan ok olla vaikkapa sitä mieltä, että runsas punaisen lihan syöminen on itse asiassa terveysteko tai että ilmastonmuutos ei ole totta. Faktojen kieltäminen tai valikoiva käyttö ja tutkijoiden haukkuminen ei kuitenkaan muuta näitä mielipiteitä tiedeperustaisiksi, päinvastoin, pöljältähän se näyttää.
🧭 Toisin kuin tiedettä, politiikan päämääriä (esim. tasa-arvo) ohjaa ideologia tai maailmankuva. Poliittisilla ideologioilla on suoria vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin. Esimerkiksi kunnissa päätetään päiväkoti- ja kouluruokailuun liittyvistä seikoista, jotka voivat edistää tai olla edistämättä lasten terveyttä. Hyvinvointialueilla ja eduskunnassa tehdään esimerkiksi terveydenhuoltoon ja tulonjakoon liittyviä päätöksiä, jotka vaikuttavat kansalaisten terveyteen ja väestöryhmien välisiin terveyseroihin. Huolimatta ideologisesta päämäärästä fiksu päättäjä pohjaa päätöksensä tutkittuun tietoon ja on valmis muuttamaan kantaansa, mikäli uutta tietoa kertyy riittävästi.
🏫 Kaikkien väestöryhmien saavutettavissa oleva korkealaatuinen koulutus, tiede ja tutkimus edistävät yhteiskunnallista tasa-arvoa ja tukevat poliittista päätöksentekoa. Ja jep, tämä on ideologia, emmekä häpeä myöntää sitä! Jos jaat saman ideologian, voit tukea sitä äänestämällä koulutus- ja tutkimusmyönteistä puoluetta ja/tai ehdokasta kevään eduskuntavaaleissa. #SiksiTiede @universityofhelsinki"
Aivosumutorvi shared a post on Instagram: "📢 Polarisoituneessa yhteiskunnassa ei ole yllätys, että myös poliitikot ovat äänien toivossa lähteneet mukaan tiedevastaiseen huuteluun. Pari viikkoa sitten keskustan kansanedustaja vihjasi [ilmastonmuutokseen liittyvän] tieteellisen tutkimuksen perustuvan “suppeaan ideologiaan”. Tosiasiassa tieteellinen tieto perustuu tiedeyhteisön arvioimiin tutkimuksiin ja ennen kaikkea niiden muodostamaan kokonaisuuteen. Tieteellisten faktojen leimaaminen “ideologisiksi” vain siksi, että ne eivät ole linjassa oman mielipiteen kanssa, on loukkaavaa ja perusteetonta.
🌍 Yhtä typerää kuin tieteen leimaaminen ideologiaksi on oman ideologian väittäminen tutkittuun tietoon perustuvaksi. On ihan ok olla vaikkapa sitä mieltä, että runsas punaisen lihan syöminen on itse asiassa terveysteko tai että ilmastonmuutos ei ole totta. Faktojen kieltäminen tai valikoiva käyttö ja tutkijoiden haukkuminen ei kuitenkaan muuta näitä mielipiteitä tiedeperustaisiksi, päinvastoin, pöljältähän se näyttää.
🧭 Toisin kuin tiedettä, politiikan päämääriä (esim. tasa-arvo) ohjaa ideologia tai maailmankuva. Poliittisilla ideologioilla on suoria vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin. Esimerkiksi kunnissa päätetään päiväkoti- ja kouluruokailuun liittyvistä seikoista, jotka voivat edistää tai olla edistämättä lasten terveyttä. Hyvinvointialueilla ja eduskunnassa tehdään esimerkiksi terveydenhuoltoon ja tulonjakoon liittyviä päätöksiä, jotka vaikuttavat kansalaisten terveyteen ja väestöryhmien välisiin terveyseroihin. Huolimatta ideologisesta päämäärästä fiksu päättäjä pohjaa päätöksensä tutkittuun tietoon ja on valmis muuttamaan kantaansa, mikäli uutta tietoa kertyy riittävästi.
🏫 Kaikkien väestöryhmien saavutettavissa oleva korkealaatuinen koulutus, tiede ja tutkimus edistävät yhteiskunnallista tasa-arvoa ja tukevat poliittista päätöksentekoa. Ja jep, tämä on ideologia, emmekä häpeä myöntää sitä! Jos jaat saman ideologian, voit tukea sitä äänestämällä koulutus- ja tutkimusmyönteistä puoluetta ja/tai ehdokasta kevään eduskuntavaaleissa. #SiksiTiede @universityofhelsinki". Follow their account to see 1310 posts.
Henna Vepsäläinen