Siipien kantamat
Helsinkiläisessä lukiossa äidinkieltä ja kirjallisuutta opettavan keski-ikäisen Juhanin tunne-elämä menee sekaisin, kun lukioon tulee toiselle luokalle uusi oppilas, Marianne. Marianne on muiden opiskelijoiden joukosta poikkeava varhaiskypsä teinityttö, lahjakas kirjoittaja, vieläpä erityisen innostunut Juhanin vaativasta opetuksesta. Ja muutenkin tyrmäävä nuori nainen. Juhanin oma avioliitto on päättynyt jonkin aikaa sitten, ja seurana on vain vanheneva ja sairas koira. […]
Maamaa
Kirjakevään yksi isoista yllättäjistä on Stefanie Tuurnan esikoisromaani Maamaa. Nuorille suunnatun säeromaanin asetelma on erityisen persoonallinen. Sen päähenkilö ja kertojanääni on suomalais-japanilainen lukiolaispoika Akira, joka sanelee tarinaansa isänsä nauhurille pitkien pyörälenkkiensä aikana. Niin, se olennainen juttu: Akira änkyttää.
Mutta miksi Akira haluaa kertoa tarinaansa? No, Akira on onneton. Häntä vaivaavat yksinäisyys – vanhemmat ovat eronneet ja […]
Lukioituttaako?
"Lukion lakkauttamisen myötä päteville aineenopettajille ei riittäisi tarpeeksi töitä, mikä vaikeuttaisi opettajien palkkaamista myös peruskoulua varten."
Osaatko pyörittää?
"– Emme saa tänne datakeskuksia, akkutehtaita tai vetyinvestointeja, ellei meillä ole riittävästi osaavaa työvoimaa pyörittämään niitä."
Yrittäjä Peter Vesterbackan yhtiö tuo opiskelijoita Aasiasta ja Afrikasta jo yli sataan suomalaiseen lukioon. Rantasalmen lukion ykkösluokan opiskelijoista puolet on ulkomaalaisia.
Eilen Mäkelänrinteen lukion opettajien kutsumana puhumassa tekoälyn merkityksestä lukioille.
Keskustelu oli aktiivista ja kuulemma iso joukko opettajia suorittaa parhaillaan myös Elements of AI -kurssia.
@tero'n tuutista (https://masto.ai/@tero/112149641096199075) nosti mieleen kansalaistoiminnan ja organisaatioiden toiminnan erot.
Lukioaikanani oli todellinen pelko, että lukiomme olisi lakkautettu. Siitä oli puhuttuu on ja off vuosien ellei vuosikymmenen ajan. Perussyyt: syrjässä, pitkä matka Rovaniemen keskustasta, liian vähän opiskelijoita (eli hintalappu per opiskelija oli liian suuri) jne.
Kun olin lukiossa, niin paikallinen kirjastonhoitaja kutsui koolle tilaisuuden, jossa keskusteltiin lukion tulevaisuudesta ja siitä, että se pitäisi säilyttää. Siellä erityisesti kannustettiin nuoria itse vaikuttamaan ja keräämään adressia lukion puolesta kaupunginvaltuustoon.
Silloinen rehtori tuki toimintaa, joskin näkymättömästi. Hän ei ollut julkisesti ottanut kantaa lukion säilyttämiseen. Toki opettajat olivat toivoneet, että lukio säilyisi. Meidän lukioon tultiin oikeastaan silloin, kun muualle ei päästy.
Kerättiin siis nimiä ja kirjoitettiin myös puhe valtuustoon, jonka kävin pitämässä. Olin liikkeellä itsekkäistä syistä: olin muistaakseni toisen vuoden opiskelija, joten halusin käydä kouluni loppuun ilman, että tarvitsee kulkea 25 kilometrin päähän keskustan lukioon.
Silloin lukio sai jatkaa. Siitä järjestettiin valtuustossa jopa äänestys, kun aiemmin se oli ollut osa säästölistaa.
Lukio on sittemmin lakkautettu ja sen tilalla on nykyään uusi päiväkoti.
Kun lakkauttamisesta alettiin puhua jälleen valmistumiseni jälkeen, niin sain kuulla, että lukion uusi rehtori nousi aika näkyvästikin puolustamaan lukiota ja sen olemassa oloa. Voisi sanoa, että rehtori oli varsin tunnettu kaupungin tasolla jämäkästä otteesta ja hän pystyi niin sanotusti jyrähtämään koulujensa asioista.
En vähättele tai arvosta yhtään vähempää, että hän puolusti lukiota. Sittemmin on tullut mietittyä, että onko tällainen yhden virkahenkilön näkyvä vastustus ollut omiaan ajamaan lukio todella lakkautuksen tielle. Sen sijaan, että opiskelijat itse olisivat nousseet uudelleen vastustamaan lukion lakkauttamista, niin saattoiko lakkautus henkilöityä yhden rehtorin taakse?
Hänellä oli eittämättä myös sellainen auktoriteetti, että en ihmettele, jos opiskelijat olisivat myös ajatelleet, että "asia on nyt hänen käsissään, ei kannata tai ole tarvetta itse lähteä mukaan." Tämä on toki kaikki arvailua, koska en ollut tuolloin tekemisissä opiskelijoiden tai rehtorinkaan kanssa.
Loppujen lopuksi lakkautus oli varmasti useamman eri asian summa, mutta välillä mietin, että voivatko organisaatiot passivoittaa henkilöitä, joiden etuja ne ovat luotu ajamaan. Organisaatioiden pitäisi pystyä herkällä korvalla kuulemaan, mitä kansalaiset ajattelevat ja luoda enemmän matalan kynnyksen tilaisuuksia osallistua toimintaan, mutta myös tuoda esille omia asioitaan.
Tämä on tasapainottelua, jota mietin omissa töissänikin.
Ajan kuluessa arvostukseni kansalaisaktivismia kohtaan on noussut. Haluaisin, että useampi nuori näkisi, että omaan ympäristöönsä voi vaikuttaa.
#kansalaisvaikuttaminen #organisaatiot #kansalaisaktivismi #lukio #lukiot
Attached: 1 image On aina hauskaa, kun satunnaisesta entäs jos ‑mietteestä syntyykin intohimoprojekti. Niin kuin vaikka hiljaisen työskentelytilan yhteyteen syntynyt kirjasto lukiolaisille. Omasta kotikirjastosta lähti muutamia kymmeniä teoksia hyvään tarkoitukseen. Kun opiskelijoilta kyseltiin toiveita, niitä tuli ilahduttavan paljon, ja ihan laidasta laitaan. #turku #kirjasto #lukio #lukeminen
Miten käy lukioiden?
"Suomessa oli tänä keväänä 28 lukiota, joihin oli alle 10 hakijaa. Tulevien vuosien aikana nuorten määrä vähenee tuhansilla."
Satuttiin olemaan #lenkillä, kun #Porvoo n #abit olivat lähdössä #penkkariajelu lle.
Tosin kaikissa näissä kuormureissa tuntui olevan suomenkielisiä lakanoita, notten tiijä, oliko ruotsinkieliset #lukiot tässä kohdassa vaiko muualla.
#bänkskuddardagen #penkisdagen #penkkarit #penkinpainajaiset #Borgå #abi #abiturient
I hate to say I told you so!
Yritin tämän lukion (Matinkylän lukio) varhaisemmassa rakennusvaiheessa, joka oli siis myös lukion tilojen karsimisvaihe, nostaa esiin huolen tulevien tilojen riittävyydestä.
Ei kuunneltu.
Pienien säästöjen aikaansaaminen tuntui olevan tärkeämpää.
Tässä tavallaan kuvastuu Espoon tämänhetkinen päätöksenteon logiikkaa - säästämme väärissä paikoissa eikä säästöä synny.
#Espoo
#lukiot
#päätöksenteko
#politiikka
https://www.lansivayla.fi/paikalliset/5597586
Kirjavinkit
Juha Haataja
Teemu Roos
Sami Määttä
Hanna
Mikki Kauste ✅