Veera LaukkarinenHuh. Jyväskylän keskustan Yliopiston apteekki on muuttanut viime viikolla kauppakeskus Forumiin.
Tämä tuli täytenä yllätyksenä. Nyt joutuu taas harjoittelemaan reittejä ja muistamaan uusien hyllyjen paikkoja. :|
Tuossa aiemmin lunta tuli maahan Jyväskylässä ja käytiin porukalla pitkällä kävelyllä. ❄️
Ennen uloslähtöä hoksasin vaihtaa valkoiseen keppiin isompi kärki, ns. lumipallo-kärki. Vanhan normikärjen heitin roskin kun se oli muutenkin jo ihan kulunut ja aivan paskanen. 💩
Ulkona on niin pimeää. Olen kävelemässä ulko-ovelta robon luo. Välimatkaa n. 3-4 metriä. Kävelen varmuuden vuoksi kädet ojossa tyhjää hamuten jos robon ohi kulkee ihmisiä. Ajattelen käsien olevan merkki etten näe pimeässä.
Kädet osuivat jonkun kävelevän ihmisen kylkeen. Taktiikkani ei toiminut.
En tiedä mitä muita keinoja tähän on. Valkoinen keppi ei ole tilanteessa vaihtoehto, koska molemmat kädet ovat varattuja alle minuutin päästä ostoskassien takia. Kolmatta kättä en omista.
Joskus tulee tilanteita, jossa joudun kävelemään jotakuta päin vain siksi, kun toinen ei tajua nopeasti minun olevan sokea ja väistää. Ei vaikka merkkejä siitä antaisi.
Tämä on yksi tyypillinen esimerkki. Ei kivaa. Minkäs teet.
Kulttuurihistorian professori Hannu Salmen teos Finlandia-ehdokkaana
Salmen teos kertoo koskettavan tositarinan tämän kuurosokeasta isosedästä Frans Lejonista.
Kulttuurihistorian professori, tuottelias tietokirjailija Hannu Salmi on ehdolla tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi teoksellaan Frans Leijon. Kuurosokean ihmeellinen elämä (Otava).
Pimeys on saapunut. Kadut täynnä ällöttäviä ja märkiä lehtikasoja. Kepin kärki jumittui niihin. Nyt on valkoinen kärki ihan kuranvärinen.
Kotiin en ihan omin neuvoin pääse, joten onneki oli tytär mukana ja opasti kotiin asti. Hengissä siis ollaan. 👌
Hyvää Euroopan kuurosokeiden päivää!
Jouduin tilanteeseen, jossa jäin vailla tärkeää tietoa ympäristöstäni. Ja se kokemus oli erittäin nöyryyttävä.
Teinin ja minun piti katsoa yhdessä sähköistä asiointipalvelua ja löytää sivustolta oikea lomake hänen hakemusta varten. Teini quittas paikalta huomaamattani ja jätti minut puhumaan yksin. Kysyin, missä kohtaa pitää kirjoittaa numerot ja tekstit. Ihmettelin syvää hiljaisuutta ja katsoin sitten ympärilleni. Ketään ei näy.
Kirjoitin hänelle viestin et tämä toiminta ei ole OK ja koen sen nöyryyttäväksi. Hän itse tietää, ettei äiti näe ja eikä varsinkaan kuule. Siksi onkin erityisen tärkeää aina ilmoittaa, jos aikoo poistua paikalta. Sama koskee paikalle saapumista.
Moppaava robotti-imuri on kyllä minun suurin pelastus arjessani. 
Ongelma ei ole siinä löydänkö pölyt vai en, vaan siitä et aiheutan oikeasti pahaa vahinkoa moppauskepin kanssa. Erityisen vaarallista se on silloin, kun ympärilläni on eläviä ihmisiä. On ollut monia läheltä piti tilanteita ja tämän seurauksena siirryin suosiolla käyttämään robotti-imurin moppausominaisuutta.
En halua et tavarat hajoavat ja ikkunoihin/seiniin tulee reikiä ja ihmiset joutuvat päivystykseen paikattavaksi minun takia. Minua ahdistaa ihan sairaan paljon ajatus siitä, et aiheutan tahatonta vahinkoa muille. 😭 💔
Kuurojen viikon kunniaksi laitetaan tähän vanha postaus, jossa viiton suomalaisella viittomakielellä "Mastodon" viittoman. 
🦣
https://mementomori.social/@rolle/110802113450938790
#viittomakieli #SignLanguage #Mastodon #FinnishSignLanguage #deaf #kuuro #deafblind #kuurosokea
Roni Rolle Laukkarinen (@[email protected])
Attached: 1 image This is how you sign "Mastodon" in Finnish sign language. Kudos to my deaf wife @mustikkasoppa ❤️ #SignLanguage #FinnishSignLanguage #Viittomakieli
52 viittomaa Pohjoismaiden nuorilta!
Miten viitotaan ”poikaystävä” ruotsalaisella viittomakielellä? Tai miten ”lintsata” norjalaisella viittomakielellä? Entä ”suudella” islantilaisella viittomakielellä?
Aivan kuten puhutut kielet, myös viittomakielet kehittyvät jatkuvasti. Erityisesti nuorempi sukupolvi luo uusia ilmaisuja, muuttaa merkityksiä ja lainaa muista kielistä ja kulttuureista. He muokkaavat viittomakieltä elämäntavallaan, huumorillaan ja yhteisöillään.
Nuoret viittomakielen käyttäjät lainaavat usein amerikkalaisia tai kansainvälisiä viittomia, jotka toimivat keskinäisen ymmärryksen perustana, kun nuoret eri maista ja kulttuureista tapaavat toisiaan. Pohjoismaiden nuoret lainaavat myös toistensa viittomia, mikä auttaa luomaan yhteistä ymmärrystä Pohjoismaiden välillä.
Kampanjassa ”52 viittomaa Pohjoismaiden nuorilta!” nuoret Tanskasta, Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Islannista esittävät joka viikko yhden viittoman omalla viittomakielellään. Kampanja käynnistyy kansainvälisellä kuurojen viikolla syyskuussa 2025.
https://tegntube.com/fi/vertaile/52-viittomaa/
#viittomakieli #SignLanguage #nordics #kuuro #deaf #kuurosokea #deafblind