On siinä jotain tuossa merenrannassa.
Tämänpäiväisen melontaretken otoksia Kukourin saaressa olevilta Fort Slavan linnakkeen raunioilta. Fort Slava jäi turhaksi Suomen sodan jälkimainingeissa, jonka jälkeen se toimi vankilana - olot olivat vangeille karut ja esim. desembristikapinasta tuomitut lähtivätkin mieluummin Siperiaan. Linnake räjäytettiin Krimin sodan aikana, kun brittien Itämeren laivastolla ei ollut parempaakaan tekemistä.
Paluumatka meinaisi käydä rasittavaksi, koska tuuli oli vastoin säätiedotusta päässyt kovenemaan ja merellä alkoi olla vaahtopäitä, joten muutin suunnitelmaa ja laskettelin sivumyötäiseen. Nomad ottaa aallot hyvin alleen, joten varsinaista kaatumisvaaraa ei ollut, mutta kovaan sivutuuleen sillä melominen on raskasta, eikä packraftilla ole niin väliä minne sitä rantautuu kun oli kävellyt lähtöpaikalle - perillä kamat kassiin ja kävellen takaisin kotiin.
Peak Kotka. Hotelli Merikotkan aulabaarin ikkunalaudalla Junnun älppäri, joka on ostettu jo edesmenneestä Sävelaitasta, Kotkan pitkäikäisimmästä musiikkikaupasta.
Vegepepperonipizza jalapenolla ja roimalla määrällä reaper-öljyä. Tuli vähän hiki. Mutta #nomNomNom
Piti käydä vähän tuulettumassa, kun remppahommat saavuttivat seesteisen pisteen. Merellä oli hienoa, purjehtijat olivat liikkeellä sopivan tuulen johdosta 🌬️⛵️
P.s. Valkoiset nauhat vaihtuvat pian pois, lähipyöräkaupassa ei ollut muuta hyllyssä 😀