Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 301

Lähteiköissä on tasainen pienilmasto, tässä kylläkin lähteikön yläpuolella selvästi ympäristöä viileämpi. Ylempää lähteikköä kohti valuva noro oli tehnyt niin paksun jään tähän lähteikön yläreunaan, ettei se eilen ollut vieläkään sulanut.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 302

Lyömätön kaukokartoitusmenetelmäni vihjasi, että yhdessä harjunliepeessä voisi olla lähteisyyttä. Käytiin tänään tutkimassa, ja olihan siellä sekä lähdevesiä että niistä riippuvainen harsosammal. Tästä esiintymästä ei ennestään ollut tietoa.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 303

Etsin vuosia patinanastakkaa, joka olisi jaksanut tehdä lakkeja. Yleensähän sen havaitsee vain turkoosinvärisestä lahopuusta. Ei löytynyt millään, kunnes vihdoin tuli vastaan yhdessä lähteikössä... sitten toisessa... kolmannessa... ja nyt olen pudonnut kärryiltä, missäs kaikkialla tätä onkaan näkynyt lakillisena lähteiköissä, mutta lähteikköjen ulkopuolella lakkeja ei edelleenkään oikein tule vastaan.

#pienvedet #sienet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 304

Onhan se silleen aika ihmeellistä, miten kirkasta ja väritöntä vesi voi olla matalavetisessä pikku allikossa turvemaalla, vaikka pohja on hajoavan puu- ja kasviaineksen peitossa. Ei tuolta karkaa lähteiköstä alaspäin humusta ja kiintoainetta, kunhan maanpintaan ei kajota. Lähteen pohjaeliöiden hommana on hoidella veteen päätyvät lehdet ja muut kasvinosat.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 305

Tämmönen löytyi yhden kesämökin vierestä. Toivottavasti mökkiläiset osaa arvostaa tosi upeaa lähteikköä pihansa vieressä – hiukan kyllä mietityttää, kun kuusia oli ihan hiljattain kaadettu lähteikön reunoilta ja hakkuutähteet oli jätetty pitkin tihkupintoja.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 306

Hetehiirensammal (Ptychostomum weigelii) oli tänään tihkupinnan hetteiköissä aika näyttävä.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 307

Kangaskorte on tihkupintojen reunoissa aika hauska näky. Vaikka se onkin kuivien hiekkamaiden kasvi, se viihtyy myös harjujen alla lähteiköissä.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 308

Mätässaran räjähdystä odotellessa. Kukinta on aluillaan, mutta menee vielä useampi viikko, että mättäät peittää taas kaiken.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 309

Aika lähteiseltä näytti oikaistun puron vanha uoma tänään. Rautasakkaa oikeastaan koko vanhan uoman pituudelta, ja ellei pohjaveden purkautuminen entiseen puroon muusta olisi paljastunut, lähde- ja lettolajeja löytyi.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 310

Pitkään jatkunut kova kuivuus näkyy lähde-elinympäristöissäkin. Puronvarren lähdeletolla kaikki oli rutikuivaa ja uomassa vesi matalalla. Näin aikaisin tulleena ja lämpimänä keväänä tuolla kuuluisi olla jo tosi vihreää.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 311

Ja sitten pahan mielen lähteikköihin, kuvassa yksi paraatiesimerkki. Siinä on mettäyhtiö avohakannut lähteikköön asti ja kruunannut kaiken pikku kuusten seassa kulkevalla uudella ojalla. Hakkuusta on alle kymmenen vuotta, eli kyse ei ole mistään menneiden aikojen tietämättömydestä.

Varjoisa tasainen pienilmasto on lähteiköstä tuhottu kymmeniksi vuosiksi, kun avohakataan tylysti ilman minkäänlaista suojavyöhykettä.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 312

Viime vuoden hienoimpia löytöjä oli laajalti lähteinen luonnontilainen korpi, jossa ei isolla alalla näkynyt mitään jälkiä ihmisen puuhastelusta. Lähteisyys näkyy runsaana ruohoisuutena, pohjakerroksen lähdelajeina ja kuten myöhemmin kävi ilmi, yhtenä pienenä matalana lähdeallikkonakin runsaiden tihkupintojen lisäksi.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 313

Pieni lähteinen kohta löytyi lammen nevareunuksesta ihan yllärinä. Rautasakkaa oli ehkä aarin alalla valtavia määriä, luonnontilainen ojittamaton ranta. Lähdelajien määrä on tosi rautasakkaisissa paikoissa ollut usein aika pieni, koska vaateliaimmat lajit ei selvästikään oikein tykkää _näin_ rautapitoisesta pohjavedestä. Monesti näissä on lähinnä purosuikerosammalta ja sen kaverina kiilto- tai jotain muuta lehväsammalta.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 314

Tämmöttinen pieni söpö kiipesi tänään lähteikön reunassa pitkin lakastunutta järviruokoa. Kaveri kuuluu perhossääskiin (Pneumia), mutta lajilleen sitä ei kuulemma voi määrittää kuvasta, kun kysyin hyönteisgurulta. Suvussa on Suomessa yhdeksän lajia, joista kahden ensisijainen elinympäristö on lähteiköt.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 315

Maassa on reikä, ja sieltä tulee kirkasta vettä. Tää se on ihme, johon en kyllästy.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 316

Ojaksi oikaistun puron viereltä löytyi laaja ruostevetinen saraikko, jonka läpi vesi virtaa siitä huolimatta, että vasemman reunan kuusikossa kulkee myös iso oja koko aukean mitalta. Pajujen seasta löytynyt kataja viittaa siihen, että tässä on ollut lähteisyyttä, ehkä lettoisuuttakin. Rehevillä soilla kataja kertoo ravinteisuudesta ja usein pohjaveden vaikutuksesta. Lakastunut saraikko oli niin peittävä, että jäi sammalet selvittämättä.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 317

Heterahkasammalissa oli aamulla vielä jääkiteitä, kun poikkesin lähdeletolla.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 318

Eilisen maastopäivän päätteeksi kävin vilkaisemassa, millainen on karttaan merkitty lähde, jota ei ole virallisesti rajattu pois talouskäytöstä mettälain 10 § mukaisesti.

Löytyi aika iso kasvillisuudeltaan aika karu allikkolähdehässäkkä ja luhtaisia märkäpintoja. Löytyi myös aikoinaan ihan vesirajaan asti tehty avohakkuu – kuvan taustalla näkyy kuusen kanto vas. reunassa ja toinenkin oikealla. Ei ole suojaetäisyyksiä pahemmin välitetty jättää.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 319

Tommottinen purolähde-lähdepurokin täällä päin. Purolähde sikäli, että uomaan purkautuu pohjavettä kuvasta näkyvästä reiästä ja sammalmättäiden alta. Ja lähdepuro sikäli, että uomaan virtaa vettä myös kauempana olevasta allikkolähteestä.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 320

Mun suosikkisaniaiseni korpi-imarre oli alkuviikosta jo pörhäkkänä lähdepuron reunassa. Tästä lajista tulee aina hyvälle tuulelle.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 321

Joku pieni tänkin verkon on kutonut lähdeleton veden ylle, lierosammalten ja pienen karpaloa kasvavan mättään väliin. Saalistakin on saatu, koska verkossa on jonkun siivet.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 322

Tälleen me Suomessa kohdellaan erittäin uhanalaisia lähteikköjä, siis täällä maailman kestävimmän mettätalouden maassa. Vähän on vaan avohakattu lähteikköön asti ja ihan vähän vaan kaivettu uusia ojia tihkupinnoille asti, mutta ei se mitään, kun meillä on tää maailman kestävin mettätalous. Ja siis mitkä tihkupinnat? Eihän siinä ole edes virallista lakikohteen rajausta, joten ei siellä mitään ole ja lähdelajit on housuissas.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 323

Karut allikkolähteet ei tarjoa lajipuolella kovin hääviä tykitystä, eikä tästäkään paikasta löytynyt vaateliainta lähdelajistoa – hädin tuskin edes pohjavesivaikutuksesta kertovia peruslajeja. On näissä isommissa allikoissa silti se puoli, että avovesipinta on kirkas iso peili. Vedenalainen ja maanpäällinen kohtaa siinä nätisti.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 324

Siinäpä kiva lähteen reuna, tai sitten ei – no, tavallaan on ja ei. Tämä on moton puhkaiseman allikon reuna. Monttu on syntynyt, kun avohakkuun aikana 90-luvulla on ajettu tihkupintaan koneilla muutama kunnon mutaläpi ja viimeistelty työ ajamalla siitä uudestaan viitisen vuotta sitten. Vieressä on kunnon hetteikkö, ja tässäkin todennäköisesti kuuluisi olla samanlaista tosi märkää tihkupintaa.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 325

Ei varmaan pitäis sanoa, että mikään lähde-elinympäristö on tylsä, mutta tää oli kyllä vähän tylsä. Karuun allikkolähteeseen rajoittuva tihkupinta saa ilmeisesti niin paljon vesiä pintavaluntana ja niin vähän pohjavettä, että lajit oli yksipuolisia eikä paljon eronneet jostain tavallisesta rantanevasta. Lähteikköön kaivettu oja on saattanut heikentää tilaa.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 326

Pikkuliuskasammal (Riccardia palmata) on vanhan mettän laji, joka kasvaa myös lähteiköissä ja puroilla. Harvinaiseksi on selvästikin käynyt, kun en ole löytänyt sitä muualta kuin lähteikön tai lähdepuron lahopuulta. Siellä ilmankosteus pysyy tälle tasaisen korkeana.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 327

Lähteiden kartoittamisen esteet on joskus hyvin konkreettisia. Olin tänään menossa katsomaan lähteen tai lähteikön, jonka lajeista ja tilasta ei ole mitään tietoa, mutta kohteen saavutettavuus oli aika heikko, kun koko viikon puhaltaneet tuulet oli katkaisseet tien eikä mulla pyöräillessä toisten maille ole pokasaha mukana.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 328

Lettokehräsammal olla möllötti heterahkasammalen kaverina lähdeletolla pari viikkoa sitten. Tästä lajista en jotenkin onnistu saamaan asiallista kuvaa sitten millään.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 329

On niitä tämmösiäkin lähdepuroja vielä, vedet lähes värittömiä, uoma luonnontilassa. Ei kylläkään kovin monta.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 330

Ihan yllärinä tuli tänään vastaan puronvarsi, jonka molemmin puolin ruohoinen korpi olikin tosi vahvasti pohjavesivaikutteista: mätässaraa, järviruokoa, suokelttoa ja paljon rautasakkaa ja öljyvettä. Kuiva turvekin näytti siltä kuin maahan ois kaadettu sangollinen punamultaa. Lähellä on kyllä suolla voimakasta lähteisyyttä, mutta mikään ei ennustanut sitä purollekin.

Mätässara kukki tosi runsaasti.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 331

Kivoja nää paikat, joissa näkee kaikki lähdetyypit samalla kertaa. Ison tihkupinnan reunoilla ja keskellä on useampi allikkolähde, ja tähän mämmiin laskee yksi purolähde ja siitä virtaa alaspäin toinen purolähde.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 332

Lettonauhasammal oli ihan villiintynyt ennallistetun lähteikön entisessä ojassa, joka täytettiin jo vuosituhannen vaihteen tienoilla. Tai siis joku niistä vähintään kahdeksasta lajista, joista ”lettonauhasammal” (Aneura pinguis sensu lato) koostuu.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 333

Muurahaisilla oli joku juttu meneillään keskellä allikkolähdettä. Kasveja pitkin ei päässyt mihinkään, koska kasvusto loppui avovesipintaan, mutta tuolla ne vaan roikkui ja kovasti kulki eestaas.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 334

Rantaruovikosta löytyi koivun tyveltä pieni lähde, johon purkautui pohjavettä aika vuolaasti. Karttaan tätäkään ei ole merkitty.

#pienvedet

@ElinaPyy Systemaattisesta maastokarttamuutoksesta en ole kuullut, vaan tämän vuosituhannen isona puhdistuksena tulee mieleen metsälain tulkinnan muutos, kun seurauksena huomattava osa pienvesikohteista menetti Metsäkeskuksen rajauksen 10 § kohteena.

Mutta tietyn vuoden peruskartassa oli kyllä lähteitä enemmän kuin myöhemmissä, ja nyt myös purojen uomia on suoristettu maastokartassa, vaikka ne edelleen mutkittelisi. Tuhottuja lähteitä on paikoin poistettu.

@kaarne Kiitos! Tiesin, että tiedät! Oon ollut vetämässä yleisötilaisuuksia joissa kollega kertoo karttamuutoksista, ja se ei oikein ole tilanne, joissa aletaan epäilemään toisen puheita (varsinkaan jos ei itse ihan tiedä miten asia on).

Metsälain tulkinnan muutoshan ei varsinaisesti vielä hävitä pienvesiä, vasta välillisesti...

Pitäis etsiä jostain sellainen 1987 kartta ja vähän vertailla tilannetta!

@ElinaPyy Varmasti kollegan tieto pitää ainakin siltä osin paikkansa, että tuhottuja pienvesiä on kyllä maastokartalta poistettu, koska niitä ei ole enää olemassa. Sellaisesta en ole kuullut enkä omalla seudulla havainnut, että edelleen olemassa olevia ja aiemmin kartassa olleita kohteita ois poistettu järjestelmällisesti. Maastossa selvittämäni 1987 (?) kartan ”ylimääräiset” lähteet on olleet ojituksen takia nyt jo käytännössä täysin muuttuneita.

Se uomien suoristus oli karhunpalvelus MML:ltä.

@kaarne Mikä tuo suoristusjuttu oikein on? Miksi ihmeessä niin on tehty?

Oon Metsäkeskukselle joskus ilmoitellut vastaantulleista kartasta puuttuvista lähteistä, mutta varmaan niistä pitäisikin ilmoittaa MML:lle. Vai hyövejääkö?

@ElinaPyy Kannattaa ehdottomasti ilmoittaa MML:lle, niin korjaukset näkyy kaikille, myös konsulteille, jos sinne aletaan suunnitella jotain maankäyttöä muuttavaa.

En yhtään tiedä, mikä oli syynä maastokartan uomaviivojen suoristukseen. Oliko mutkittelevammasta viivasta pienimmissä uomissa jotain haittaa? Eikö MML:lla tajuttu, millaisiin tulkintoihin suoristus johtaa leimikkosuunnittelussa?