Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 300 ja uusi ketju

Kovasta kevÀtkuivuudesta huolimatta vesi virtasi tihkupinnalla tÀnÀÀn iltapÀivÀllÀ. Tavallista kuivempaa lÀhteikössÀkin kyllÀ oli.

Edellinen ketju: https://ecoevo.social/@kaarne/116482629642056643

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 301

LÀhteiköissÀ on tasainen pienilmasto, tÀssÀ kyllÀkin lÀhteikön ylÀpuolella selvÀsti ympÀristöÀ viileÀmpi. YlempÀÀ lÀhteikköÀ kohti valuva noro oli tehnyt niin paksun jÀÀn tÀhÀn lÀhteikön ylÀreunaan, ettei se eilen ollut vielÀkÀÀn sulanut.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 302

LyömÀtön kaukokartoitusmenetelmÀni vihjasi, ettÀ yhdessÀ harjunliepeessÀ voisi olla lÀhteisyyttÀ. KÀytiin tÀnÀÀn tutkimassa, ja olihan siellÀ sekÀ lÀhdevesiÀ ettÀ niistÀ riippuvainen harsosammal. TÀstÀ esiintymÀstÀ ei ennestÀÀn ollut tietoa.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 303

Etsin vuosia patinanastakkaa, joka olisi jaksanut tehdÀ lakkeja. YleensÀhÀn sen havaitsee vain turkoosinvÀrisestÀ lahopuusta. Ei löytynyt millÀÀn, kunnes vihdoin tuli vastaan yhdessÀ lÀhteikössÀ... sitten toisessa... kolmannessa... ja nyt olen pudonnut kÀrryiltÀ, missÀs kaikkialla tÀtÀ onkaan nÀkynyt lakillisena lÀhteiköissÀ, mutta lÀhteikköjen ulkopuolella lakkeja ei edelleenkÀÀn oikein tule vastaan.

#pienvedet #sienet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 304

Onhan se silleen aika ihmeellistÀ, miten kirkasta ja vÀritöntÀ vesi voi olla matalavetisessÀ pikku allikossa turvemaalla, vaikka pohja on hajoavan puu- ja kasviaineksen peitossa. Ei tuolta karkaa lÀhteiköstÀ alaspÀin humusta ja kiintoainetta, kunhan maanpintaan ei kajota. LÀhteen pohjaeliöiden hommana on hoidella veteen pÀÀtyvÀt lehdet ja muut kasvinosat.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 305

TĂ€mmönen löytyi yhden kesĂ€mökin vierestĂ€. Toivottavasti mökkilĂ€iset osaa arvostaa tosi upeaa lĂ€hteikköÀ pihansa vieressĂ€ – hiukan kyllĂ€ mietityttÀÀ, kun kuusia oli ihan hiljattain kaadettu lĂ€hteikön reunoilta ja hakkuutĂ€hteet oli jĂ€tetty pitkin tihkupintoja.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 306

Hetehiirensammal (Ptychostomum weigelii) oli tÀnÀÀn tihkupinnan hetteiköissÀ aika nÀyttÀvÀ.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 307

Kangaskorte on tihkupintojen reunoissa aika hauska nÀky. Vaikka se onkin kuivien hiekkamaiden kasvi, se viihtyy myös harjujen alla lÀhteiköissÀ.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 308

MÀtÀssaran rÀjÀhdystÀ odotellessa. Kukinta on aluillaan, mutta menee vielÀ useampi viikko, ettÀ mÀttÀÀt peittÀÀ taas kaiken.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 309

Aika lÀhteiseltÀ nÀytti oikaistun puron vanha uoma tÀnÀÀn. Rautasakkaa oikeastaan koko vanhan uoman pituudelta, ja ellei pohjaveden purkautuminen entiseen puroon muusta olisi paljastunut, lÀhde- ja lettolajeja löytyi.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 310

PitkÀÀn jatkunut kova kuivuus nÀkyy lÀhde-elinympÀristöissÀkin. Puronvarren lÀhdeletolla kaikki oli rutikuivaa ja uomassa vesi matalalla. NÀin aikaisin tulleena ja lÀmpimÀnÀ kevÀÀnÀ tuolla kuuluisi olla jo tosi vihreÀÀ.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 311

Ja sitten pahan mielen lÀhteikköihin, kuvassa yksi paraatiesimerkki. SiinÀ on mettÀyhtiö avohakannut lÀhteikköön asti ja kruunannut kaiken pikku kuusten seassa kulkevalla uudella ojalla. Hakkuusta on alle kymmenen vuotta, eli kyse ei ole mistÀÀn menneiden aikojen tietÀmÀttömydestÀ.

Varjoisa tasainen pienilmasto on lÀhteiköstÀ tuhottu kymmeniksi vuosiksi, kun avohakataan tylysti ilman minkÀÀnlaista suojavyöhykettÀ.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 312

Viime vuoden hienoimpia löytöjÀ oli laajalti lÀhteinen luonnontilainen korpi, jossa ei isolla alalla nÀkynyt mitÀÀn jÀlkiÀ ihmisen puuhastelusta. LÀhteisyys nÀkyy runsaana ruohoisuutena, pohjakerroksen lÀhdelajeina ja kuten myöhemmin kÀvi ilmi, yhtenÀ pienenÀ matalana lÀhdeallikkonakin runsaiden tihkupintojen lisÀksi.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 313

Pieni lÀhteinen kohta löytyi lammen nevareunuksesta ihan yllÀrinÀ. Rautasakkaa oli ehkÀ aarin alalla valtavia mÀÀriÀ, luonnontilainen ojittamaton ranta. LÀhdelajien mÀÀrÀ on tosi rautasakkaisissa paikoissa ollut usein aika pieni, koska vaateliaimmat lajit ei selvÀstikÀÀn oikein tykkÀÀ _nÀin_ rautapitoisesta pohjavedestÀ. Monesti nÀissÀ on lÀhinnÀ purosuikerosammalta ja sen kaverina kiilto- tai jotain muuta lehvÀsammalta.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 314

TÀmmöttinen pieni söpö kiipesi tÀnÀÀn lÀhteikön reunassa pitkin lakastunutta jÀrviruokoa. Kaveri kuuluu perhossÀÀskiin (Pneumia), mutta lajilleen sitÀ ei kuulemma voi mÀÀrittÀÀ kuvasta, kun kysyin hyönteisgurulta. Suvussa on Suomessa yhdeksÀn lajia, joista kahden ensisijainen elinympÀristö on lÀhteiköt.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 315

Maassa on reikÀ, ja sieltÀ tulee kirkasta vettÀ. TÀÀ se on ihme, johon en kyllÀsty.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 316

Ojaksi oikaistun puron viereltÀ löytyi laaja ruostevetinen saraikko, jonka lÀpi vesi virtaa siitÀ huolimatta, ettÀ vasemman reunan kuusikossa kulkee myös iso oja koko aukean mitalta. Pajujen seasta löytynyt kataja viittaa siihen, ettÀ tÀssÀ on ollut lÀhteisyyttÀ, ehkÀ lettoisuuttakin. RehevillÀ soilla kataja kertoo ravinteisuudesta ja usein pohjaveden vaikutuksesta. Lakastunut saraikko oli niin peittÀvÀ, ettÀ jÀi sammalet selvittÀmÀttÀ.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 317

Heterahkasammalissa oli aamulla vielÀ jÀÀkiteitÀ, kun poikkesin lÀhdeletolla.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 318

Eilisen maastopÀivÀn pÀÀtteeksi kÀvin vilkaisemassa, millainen on karttaan merkitty lÀhde, jota ei ole virallisesti rajattu pois talouskÀytöstÀ mettÀlain 10 § mukaisesti.

Löytyi aika iso kasvillisuudeltaan aika karu allikkolĂ€hdehĂ€ssĂ€kkĂ€ ja luhtaisia mĂ€rkĂ€pintoja. Löytyi myös aikoinaan ihan vesirajaan asti tehty avohakkuu – kuvan taustalla nĂ€kyy kuusen kanto vas. reunassa ja toinenkin oikealla. Ei ole suojaetĂ€isyyksiĂ€ pahemmin vĂ€litetty jĂ€ttÀÀ.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 319

Tommottinen purolÀhde-lÀhdepurokin tÀÀllÀ pÀin. PurolÀhde sikÀli, ettÀ uomaan purkautuu pohjavettÀ kuvasta nÀkyvÀstÀ reiÀstÀ ja sammalmÀttÀiden alta. Ja lÀhdepuro sikÀli, ettÀ uomaan virtaa vettÀ myös kauempana olevasta allikkolÀhteestÀ.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 320

Mun suosikkisaniaiseni korpi-imarre oli alkuviikosta jo pörhÀkkÀnÀ lÀhdepuron reunassa. TÀstÀ lajista tulee aina hyvÀlle tuulelle.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 321

Joku pieni tÀnkin verkon on kutonut lÀhdeleton veden ylle, lierosammalten ja pienen karpaloa kasvavan mÀttÀÀn vÀliin. Saalistakin on saatu, koska verkossa on jonkun siivet.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 322

TÀlleen me Suomessa kohdellaan erittÀin uhanalaisia lÀhteikköjÀ, siis tÀÀllÀ maailman kestÀvimmÀn mettÀtalouden maassa. VÀhÀn on vaan avohakattu lÀhteikköön asti ja ihan vÀhÀn vaan kaivettu uusia ojia tihkupinnoille asti, mutta ei se mitÀÀn, kun meillÀ on tÀÀ maailman kestÀvin mettÀtalous. Ja siis mitkÀ tihkupinnat? EihÀn siinÀ ole edes virallista lakikohteen rajausta, joten ei siellÀ mitÀÀn ole ja lÀhdelajit on housuissas.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 323

Karut allikkolĂ€hteet ei tarjoa lajipuolella kovin hÀÀviĂ€ tykitystĂ€, eikĂ€ tĂ€stĂ€kÀÀn paikasta löytynyt vaateliainta lĂ€hdelajistoa – hĂ€din tuskin edes pohjavesivaikutuksesta kertovia peruslajeja. On nĂ€issĂ€ isommissa allikoissa silti se puoli, ettĂ€ avovesipinta on kirkas iso peili. Vedenalainen ja maanpÀÀllinen kohtaa siinĂ€ nĂ€tisti.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 324

SiinĂ€pĂ€ kiva lĂ€hteen reuna, tai sitten ei – no, tavallaan on ja ei. TĂ€mĂ€ on moton puhkaiseman allikon reuna. Monttu on syntynyt, kun avohakkuun aikana 90-luvulla on ajettu tihkupintaan koneilla muutama kunnon mutalĂ€pi ja viimeistelty työ ajamalla siitĂ€ uudestaan viitisen vuotta sitten. VieressĂ€ on kunnon hetteikkö, ja tĂ€ssĂ€kin todennĂ€köisesti kuuluisi olla samanlaista tosi mĂ€rkÀÀ tihkupintaa.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 325

Ei varmaan pitÀis sanoa, ettÀ mikÀÀn lÀhde-elinympÀristö on tylsÀ, mutta tÀÀ oli kyllÀ vÀhÀn tylsÀ. Karuun allikkolÀhteeseen rajoittuva tihkupinta saa ilmeisesti niin paljon vesiÀ pintavaluntana ja niin vÀhÀn pohjavettÀ, ettÀ lajit oli yksipuolisia eikÀ paljon eronneet jostain tavallisesta rantanevasta. LÀhteikköön kaivettu oja on saattanut heikentÀÀ tilaa.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 326

Pikkuliuskasammal (Riccardia palmata) on vanhan mettÀn laji, joka kasvaa myös lÀhteiköissÀ ja puroilla. Harvinaiseksi on selvÀstikin kÀynyt, kun en ole löytÀnyt sitÀ muualta kuin lÀhteikön tai lÀhdepuron lahopuulta. SiellÀ ilmankosteus pysyy tÀlle tasaisen korkeana.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 327

LÀhteiden kartoittamisen esteet on joskus hyvin konkreettisia. Olin tÀnÀÀn menossa katsomaan lÀhteen tai lÀhteikön, jonka lajeista ja tilasta ei ole mitÀÀn tietoa, mutta kohteen saavutettavuus oli aika heikko, kun koko viikon puhaltaneet tuulet oli katkaisseet tien eikÀ mulla pyörÀillessÀ toisten maille ole pokasaha mukana.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 328

LettokehrÀsammal olla möllötti heterahkasammalen kaverina lÀhdeletolla pari viikkoa sitten. TÀstÀ lajista en jotenkin onnistu saamaan asiallista kuvaa sitten millÀÀn.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 329

On niitÀ tÀmmösiÀkin lÀhdepuroja vielÀ, vedet lÀhes vÀrittömiÀ, uoma luonnontilassa. Ei kyllÀkÀÀn kovin monta.

#pienvedet

Jankutus lÀhteiköistÀ jatkuu, osa 330

Ihan yllÀrinÀ tuli tÀnÀÀn vastaan puronvarsi, jonka molemmin puolin ruohoinen korpi olikin tosi vahvasti pohjavesivaikutteista: mÀtÀssaraa, jÀrviruokoa, suokelttoa ja paljon rautasakkaa ja öljyvettÀ. Kuiva turvekin nÀytti siltÀ kuin maahan ois kaadettu sangollinen punamultaa. LÀhellÀ on kyllÀ suolla voimakasta lÀhteisyyttÀ, mutta mikÀÀn ei ennustanut sitÀ purollekin.

MÀtÀssara kukki tosi runsaasti.

#pienvedet

Silloin, kun vielÀ pörrÀsin tÀpÀrillÀ metsissÀ, mulla oli sellainen kahvan sisÀÀn menevÀ Fiskarsin oksa- / retkisaha mukana repussa polkujen raivaamiseen

Muttei siitÀ tuossa niin kauheasti apua olis, tai ehkÀ kuitenkin rungon alle vois sahata reiÀn oksistoon

On kyllÀ kÀtevÀ se, eikÀ paina paljoa

@kaarne

@P3KO @kaarne Minullakin on yleensÀ retkillÀ Silky Pocketboy repussa.

@radulfr @P3KO @kaarne tuo kuulostaa kyllÀ aika tavalla seksilelulta

#perjantai

@P3KO Vesuri tai pikkusaha ois ollut varmaan aika hyvÀ oksien karsimiseen. Oli niin tiheÀoksainen kuusi ja tuore tuulenkaato, etten pÀÀssyt pyörÀn ja kuorman kanssa limboamaan rungon ali ja kiertÀmÀÀnkÀÀn ei pÀÀssyt.
@kaarne Se on kyllÀ Mario-viiksineen niin söötti!

@kaarne Ompahan hieno ja jotenkin rotevan kokoinen lÀhde. Rajaaminen ei taatusti ole ollut ainakaan siitÀ kiinni, etteikö olisi huomattu...

Aina kun nÀen tuollaisen lÀhteen tumman silmÀn, mietin uskaltaisinko laittaa kÀden sinne? En missÀÀn tapauksessa. Aiheuttaa jonkinlaista syvÀÀ kunnioitusta tÀmÀ jotenkin mystinen luonnonilmiö. Varmaan pelkoakin. Ties mikÀ olento sieltÀ kÀteen tarttuisi, jos uskaltaisin.

@tuimasa TÀmÀ on jopa maastokartassa, joten havaitsemisesta tosiaan ei ole jÀÀnyt kiinni. Kaiken huipuksi lÀhdeallikko on moniosainen ja paljon kuvassa nÀkyvÀÀ osaa isompi. Hakkuu on rajattu aikoinaan ihan tahallaan vesirajaan asti. Nykyisenkaltainen pienvesiÀ turvaava lainsÀÀdÀntö oli silloin jo olemassa.

@tuimasa LÀhteitÀhÀn on vanhastaan pidetty porttina aliseen. LÀhteissÀ elÀviÀ eliöitÀ tarkoittava stygofaunakin saa nimensÀ manalanvirta StyksiltÀ.

Kun alettiin selvittÀÀ kaverin kanssa, miten syvÀn reiÀn maasta purkautuva lÀhdevesi on syönyt viereiseen pohjattoman nÀköiseen ojaan, oli aika kuumottavaa laskea köysi painoineen sinne monttuun. Mulla oli koko ajan irrationaalinen tunne, mitÀ jos joku nykÀisee siitÀ ja esim. Suuret Muinaiset syö meidÀt.

@kaarne Juuri tuo tuollainen tunne, ettÀ ollaan jotenkin rajalla tÀssÀ.

Pakko kysyÀ, miten syvÀÀn pÀÀsitte?

@tuimasa Ei se ”pohjaton” reikĂ€ ollutkaan kuin ehkĂ€ metrin syvyinen, tai ainakaan maastokaverin uittama paino ei siinĂ€ kohtaa mennyt sen syvemmĂ€lle. Aukko oli hankalassa kohdassa eikĂ€ sitĂ€ pÀÀssyt mittaamaan kaikkialta, ja epĂ€ilen, ettĂ€ sen takareunassa voi olla syvempi reikĂ€, josta pohjavesi virtaa.