Pöhinäliitteessä oli mielenkiintoinen tilaajajuttu bisnesjargonin yhteydestä ajattelun laatuun. Alla muutama avainlainaus. (Jutun lopussa puhutetaan muuten Ville Elorantaa, Helsingin Sanomien entistä kielenhuoltajaa, jota tilaajana huomaan ikävöiväni entistä enemmän.)

"Puppupuheesta helposti lumoutuvat henkilöt pärjäsivät heikommin kolmella osa-alueella: he olivat vähemmän taipuvaisia kyseenalaistamaan omia käsityksiään, heidän ongelmanratkaisukykynsä oli heikompi, ja he tunnistivat huonommin loogisia ristiriitoja kuulemassaan tai lukemassaan."

"[Mi]itä enemmän henkilö oli aiemmin pitänyt merkityksetöntä bisnespuhetta vakuuttavana, sitä huonommin hän pärjäsi näissä käytännön tilanteissa."

"Puppupuheelle herkimmät henkilöt olivat muita tyytyväisempiä työhönsä, pitivät johtajiaan innostavampina ja kokivat yrityksensä mission merkityksellisempänä."

"Puppupuhe siis saa ihmiset tuntemaan itsensä motivoituneiksi ja osaksi jotain tärkeää."

https://www.hs.fi/visio/art-2000011900079.html

Tutkimus: Bisnes­jargonia rakastavat tekevät huonoja päätöksiä

Bisnesjargonia on pidetty pitkään lähinnä ärsyttävänä ilmiönä. Nyt tuore tutkimus osoittaa, että sillä on yhteys myös ajattelun laatuun: ihmiset, jotka pitävät tällaista puhetta vakuuttavana, tekevät muita heikompia päätöksiä työelämässä.

Helsingin Sanomat
@jussi_og Kiitos nostosta - mielenkiintoisen kuuloinen juttu! Tavallaan noi tulokset on todella loogisia. Mun nähdäkseni ”pöhinäpuheen” tarkoitus on nimenomaan hämärtää merkityksiä ja käytännön realiteetteja - ja korostaa niiden kustannuksella tiettyjä affekteja (innostus, kiire, vaikutelma välttämättömyydestä ja merkityksellisyydestä). Se on siis käytännössä aika läheistä sukua propagandalle. 🤔
@varis @jussi_og Kyllä ja sillä pyritään jopa kääntämään merkityksiä. Se on kuin kieli, jolla yritetään kiertää selustaasi.

@valoisa @varis @jussi_og
Pöhinäpuhe on nimenomaan propagandaa, siinä on kyse mielikuvien luomisesta ja mielipiteen muokkaamisesta. Se ei vain ole kovin hyvää sellaista, koska se uppoaa parhaiten lähinnä pöhisijoihin itseensä.

(Haluaisin taas muistuttaa, että aikana ennen Jyrki Kataista "pöhinä" tarkoitti amfetamiinia)

@turmalina @valoisa @varis @jussi_og Just valittelin tätä eilen työpsykologille, et miten uuvuttavaa on ku tunnistaa semmosen puheen mikä pyrkii toiston ja kliseiden kautta tekemään todeksi jotain mikä on vähintäänkin kiistanalaista, et huomaa ettei ihmiset oikeasti halua keskustella tai vastata mihinkään kysymyksiin, vaan kyse on silkasta paalutuksesta ja tietoisesta uuvutustaktiikasta.

Luonnollisesti jos on eri mieltä, on hankala ja viallinen koska "kyllähän nyt KAIKKI näkee miten tää menee".

@jarizleifr @turmalina @valoisa @varis @jussi_og jotenkin tämä juttu ja bisnesjargon ylipäätään herättävät päässäni mielikuvan kokoomuksesta
@tarmot @jarizleifr @valoisa @varis @jussi_og
...mistä tulikin mieleeni, että silmäilin tänään Tekniikan akateemisten valtuustovaalien ehdokaslistoja ja kokoomuksen ehdokkaat löytyvät otsikon "Osaaminen, kasvu ja reilu työelämä" alta. Melkoinen bisnesjargonryhmittely, kun eivät eduskuntatasollakaan edistä mitään noista.
@turmalina @jarizleifr @valoisa @varis @jussi_og kokoomus-suomi-sanakirja:
- osaaminen = leikataan koulutukselta
- kasvu = tuetaan turkiksia ja muuta epäeettistä sekä samalla annetaan yritystukia isoille firmoille, mikä tutkitusti ei lisää kasvua
- reilu työelämä = heikennetään irtisanomissuojaa samalla kun leikataan työttömyys- ja sosiaaliturvaa
@tarmot @turmalina @jarizleifr @valoisa @varis @jussi_og Onhan se ollut vääryyttä, kun työntekijöillä on ollut oikeuksia.
@varis Eloranta sanoi tuossa mielestäni hyvin siitä miten jargonin ja pupun rajaa voi olla vaikea erottaa. Kun ammattikieli/jargon irtoaa alkuperäisestä käyttöyhteydestään eli asiantuntijoiden välisestä kommunikaatiosta ja sitä aletaan käyttää sellaiseen, mihin sitä ei ole tarkoitettu, merkitys vääristyy. Ja nyt tietysti laajat kielimallit vain pahentavat tätä ongelmaa….
@jussi_og @varis
IT-alalla ilmassa on koko ajan paljon puppua. Nähdäkseni pupun ja jargonin erottaa siitä, millä tavoin puheessa käytetään kunkin hetken trendisanoja.
@jussi_og @varis
Laajat kielimallit pahentavat ongelmaa kahdella tavalla: ne ovat itsessään tehokkaita puppupuheen suoltajia ja niiden ympärille on luotu tiheä puppupuheen kerros, jonka tarkoituksena on hämärtää niiden toimintaperiaatetta.
@turmalina @varis Laajat kielimallit: pöhinään kiedottua puppua. What a time to be alive.
@turmalina @jussi_og @varis Omalla työpaikallani on kyllä onnellinen tilanne (vielä) siinä että puppu pysyy firman pöhinäkerroksessa, ja kaikki ei-managerit puhuu oikeilla nimillä ihan konkreettisista asioista.
@turmalina @jussi_og @varis mulle tulee myös vahvasti mieleen esasaarislainen tapa olla puhuvinaan filosofiasta ja yhteiskunnasta ja käytännössä puhua vaan jostain "kukoistuksesta" ja "upeasta elämästä" ja mitä kaikkea paskaa.

@jussi_og @varis
Jargonista on kai suht hyvä esimerkki se kun aikoinaan opiskellessa oltiin hematologian kurssilla ja opiskelukaveri kertoi kertoneensa seurustelukumppanilleen kurssimme asioista. Kumppanin kommentti: "Voisitko puhua suomea?"

Lääketieteen termistö kun on aika latinaa ja kreikkaa.

@biohumanisti @jussi_og IMHO esim. lääketieteen ammattikieli yms. tutkimusjargon on kyl tosi eri asia kuin tuo bisnespöhinä, koska asiantuntijakielen tärkein funktio on nimenomaan olla mahdollisimman täsmällistä tavalla, jonka ymmärtää tietty ammattikunta - kielen yleistajuisuus on esim. tutkimuskontekstissa tai leikkaussalissa tähän täsmällisyyteen verrattuna aika toissijaista. Tutkimus- ja ammattijargonin vieraskielisyys on myös sikäli ihan tarkoituksenmukaista, että asiantuntijayhteisöt on usein kansainvälisiä. Pöhinäjargonin pointtina on ehkä jossain määrin jäljitellä asiantuntijajargonia, jotta se kuulostaisi hienolta, tärkeältä ”ison maailman” ja norsunluutornien puheelta - mutta kun sen taustalla tai ympärillä ei tuoteta uutta tietoa vaan talouskasvua - eli kun sen käyttäjiä kiinnostaa enemmän raha kuin osaaminen - kukaan ei itse asiassa tiedä, mitä se tarkoittaa. Eli pöhinä jäljittelee asiantuntijajargonien tyyliä, mutta ei vastaa sitä sisällöltään tai funktioltaan.

@varis @jussi_og
Jep.

Mielenkiintoista on että sanoista "ammattikieli" ja "jargon" tulee erilaisia mielikuvia. Edellinen kuulostaa asialliselta, ja jälkimmäinen vähän sellaiselta epämääräiseltä ja vähän tekemällä tehdyltä.