KirjapiiloSori, taas #Tekoäly Mutta jutun loppupuoli (Aku Visalan haastattelu) on kuuntelemisen arvoinen.
Turmalina@Kirjapiilo
Yksi kysymys jäi kysymättä: miksi sen seminaarin nimi on "Heräys"?
Yksi kysymys jäi kysymättä: miksi sen seminaarin nimi on "Heräys"?
@Kirjapiilo
Mutta vakavammin, tajusinpa juuri, mitä parhaillaan on tapahtumassa:
"Tekoälykehitys ravistelee käsitystämme ihmisen paikasta maailmankaikkeudessa, mikä on Kosken mukaan klassinen kristillinen kysymys."
Tällä hetkellä ravistuu nimenomaan kristillis-länsimais-valistuksellinen käsitys ihmisen paikasta maailmankaikkeudessa, eikä se johdu vain tekoälykehityksestä vaan myös (ja ehkä ensisijaisesti) ympäristö- ja ilmastokriisistä (jota tekoäly kiihdyttää).
Kommenttiosastolla kiinnitetään huomiota siihen, että yhtä lukuunottamatta kaikki artikkelissa siteeratut ja haastateltavat ovat miehiä:
"Tekoäly on leimallisesti hyvin miehinen (ja amerikkalais-valkoinen miehinen vieläpä) projekti, ja imo se näkyy lopputuotteessa. Tässä asiassa olisi syytä pyrkiä, ei edes näkökulmien, vaan tiedon, laajuuteen."
Ehkä tekoälyä voisi ajatella jonkinlaisena patriarkaatti strikes back -ilmiönä muuttuvassa maailmassa. Siinä mielessä on ihan luontevaa, että täkäläinen kirkko valtaa käyttävänä instituutiona kokee asiakseen "tukea siirtymän henkistä puolta" – sen sijaan, että kyseenalaistaisi koko siirtymän mielekkyyden.
Reima Mäkinen@turmalina @Kirjapiilo Olihan siellä mukana siteerattuna tai referoituna myös luennoitsija Katri Saarikivi.
Mulle taas jäi jutusta mieleen kysymys työn (ja elämän) mielekkyydestä. Näitähän tekoäly ei yleisesti edistä. Ei moni muukaan teknologia, mutta aikaisempien keksintöjen vaikutus työntekoon ei ole ollut yhtä suuri.
Tämä juttu edusti myös sellaista tekoälykeskustelua, jota olen kaivannut ja kaipaisin enemmänkin.
@reimamak @Kirjapiilo
"Aikaisempien keksintöjen vaikutus työntekoon ei ole ollut yhtä suuri" ei nähdäkseni pidä paikkansa, onhan ennenkin tullut mullistavia teknologioita kirjapainosta polttomoottoriin ja tietokoneeseen ja internetiin. Muutoksesta hyötyvät haluavat tietenkin korostaa sen nopeutta ja vaikutusta, koska, noh, he hyötyvät siitä.
"Aikaisempien keksintöjen vaikutus työntekoon ei ole ollut yhtä suuri" ei nähdäkseni pidä paikkansa, onhan ennenkin tullut mullistavia teknologioita kirjapainosta polttomoottoriin ja tietokoneeseen ja internetiin. Muutoksesta hyötyvät haluavat tietenkin korostaa sen nopeutta ja vaikutusta, koska, noh, he hyötyvät siitä.
Jonne Arjoranta@turmalina @reimamak @Kirjapiilo Tehdas on varmaan ollut suurimpia työhön vaikuttaneita keksintöjä. (Se on myös sillä tapaa verrannollinen, että sen vaikutus työhön oli vähentää taidon roolia ja kasata valtaa ja varallisuutta omistavalle luokalle.)
@jonne @turmalina @Kirjapiilo Ajattelin lähinnä näitä uudemman ajan keksintöjä, jotka ovat vaikuttaneet työn sisältöön ja usein poistaneet yksitoikkoisia tai vaarallisia ihmistyön vaiheita. AI kuitenkin vähentää työn merkityksellisyyttä tekijälleen, koska tämän jälkeen kone on kaikessa työssä parempi kuin ihminen. Ainakin markkinoiden näkökulmasta.
Ihmisen (useimpien ihmisten) pitää siis keksiä uudelleen sisältö elämälleen, kun työ tai ammatti-identiteetti ei enää sitä tarjoa.
@reimamak @jonne @turmalina Miksi me tunnutaan hyväksyvän se, että tekoäly vain tulee ja mitätöi ihmistyötä? Olisi ok, jos tekoäly sulkisi maailman hikipajoja ja suorittaisi vaarallista tai raskasta työtä ihmisten puolesta, mutta nyt tuntuu siltä, että tekoälyä koulitaan juuri sellaisiin töihin, jotka ovat ihmisille merkityksellisiä. Tekoäly ei ehkä tee parempaa, mutta niin paljon nopeammin, että on ok käyttää vaikkapa tekoälyn tekemiä melodioita, kuvitusta ja tekstiä sen sijaan että ihminen säveltäisi, kuvittaisi, kirjoittaisi…
Juho Mäntysalo@Kirjapiilo @reimamak @jonne @turmalina
Luulen että merkittävä palapelinpala on että musiikki, kuvitus yms. voi olla taidetta, mutta se voi olla myös "sisältöä". Sisällön ei tarvitse olla hyvää, kunhan se täyttää jonkinlaisen tyhjän tilan. Sisällöstä ei haluta maksaa, ja toisaalta merkittävä osa väestöstä ei erota sisältöä ja taidetta toisistaan.
@Kirjapiilo @jonne @turmalina En osaa sanoa miksi ihmiset hyväksyvät sen että tekoäly tulee. Kaipa siksi kun Googlen ja Microsoftin kaltaiset yhtiöt pakottavat sen osaksi arkeamme. Ja on muutakin tekemistä kuin tapella vastaan.
Ai tuntuu toimivan tarpeeksi hyvin, jotta siihen liittyvä markkinointipuhe menee läpi. Asia voi kuitenkin vielä muuttua.
Ai tuntuu toimivan tarpeeksi hyvin, jotta siihen liittyvä markkinointipuhe menee läpi. Asia voi kuitenkin vielä muuttua.
@turmalina @reimamak Onkohan kukaan/mikään taho tutkinut sitä, miten ekosysteemi kestää tekoälyä? Noin vaan maallikkona pidän ihan mahdollisena, että kulutamme tohkeissamme maapallon energiavarastot loppuun, eikä uusiutuva energia riitä yhtä aikaa tekoälyhärpäkkeisiin ja tavan elämään. Vai käykö vain niin, että energia riittää vain rikkaille ja tekoälylle, köyhät kuolevat pois, kun ei ole puhdasta vettä, lämpöä (tai vaihtoehtoisesti viilennystä)?
@Kirjapiilo @turmalina Ekosysteemi ei kestä, riippumatta tekoälystä. Toki AI kiihdyttää luonnonvarojen tuhlausta, mutta niin tekee myös monet muut TÄYSIN turhat asiat kuten sotateollisuus tai formulasirkus.
Mutta tosiaan, sitä ei tiedä koska tai miten AI-kupla puhkeaa. Sen rahoitus on käsittääkseni kestämättömällä pohjalla. Ja mitä sen jälkeen? AI näyttää nopealta kehityshyppäykseltä, mutta voi olla että lopulta kehitys ja muutos jatkuukin vain tuttuun tahtiin.
Viivi / diiccix 
@reimamak @Kirjapiilo @turmalina ekosysteemi kestää, jos yhteiskuntaa muutetaan kestävämmäksi, se ei ole väistämätöntä, että ihminen tuhoaa sen.
mojala@diiccix @reimamak @Kirjapiilo @turmalina ekosysteemit kestää riippumatta ihmisen toimista, mutta sellainen ekosysteemi, jossa ihmislaji voi jatkaa olemassaoloaan osataan kyllä sössiä. Pakko uskoa, että vielä riittää sopeutumiskykyä.