KirjapiiloSori, taas #Tekoäly Mutta jutun loppupuoli (Aku Visalan haastattelu) on kuuntelemisen arvoinen.
Turmalina@Kirjapiilo
Yksi kysymys jäi kysymättä: miksi sen seminaarin nimi on "Heräys"?
Yksi kysymys jäi kysymättä: miksi sen seminaarin nimi on "Heräys"?
@Kirjapiilo
Mutta vakavammin, tajusinpa juuri, mitä parhaillaan on tapahtumassa:
"Tekoälykehitys ravistelee käsitystämme ihmisen paikasta maailmankaikkeudessa, mikä on Kosken mukaan klassinen kristillinen kysymys."
Tällä hetkellä ravistuu nimenomaan kristillis-länsimais-valistuksellinen käsitys ihmisen paikasta maailmankaikkeudessa, eikä se johdu vain tekoälykehityksestä vaan myös (ja ehkä ensisijaisesti) ympäristö- ja ilmastokriisistä (jota tekoäly kiihdyttää).
Kommenttiosastolla kiinnitetään huomiota siihen, että yhtä lukuunottamatta kaikki artikkelissa siteeratut ja haastateltavat ovat miehiä:
"Tekoäly on leimallisesti hyvin miehinen (ja amerikkalais-valkoinen miehinen vieläpä) projekti, ja imo se näkyy lopputuotteessa. Tässä asiassa olisi syytä pyrkiä, ei edes näkökulmien, vaan tiedon, laajuuteen."
Ehkä tekoälyä voisi ajatella jonkinlaisena patriarkaatti strikes back -ilmiönä muuttuvassa maailmassa. Siinä mielessä on ihan luontevaa, että täkäläinen kirkko valtaa käyttävänä instituutiona kokee asiakseen "tukea siirtymän henkistä puolta" – sen sijaan, että kyseenalaistaisi koko siirtymän mielekkyyden.
Reima Mäkinen@turmalina @Kirjapiilo Olihan siellä mukana siteerattuna tai referoituna myös luennoitsija Katri Saarikivi.
Mulle taas jäi jutusta mieleen kysymys työn (ja elämän) mielekkyydestä. Näitähän tekoäly ei yleisesti edistä. Ei moni muukaan teknologia, mutta aikaisempien keksintöjen vaikutus työntekoon ei ole ollut yhtä suuri.
Tämä juttu edusti myös sellaista tekoälykeskustelua, jota olen kaivannut ja kaipaisin enemmänkin.
@reimamak @Kirjapiilo
"Aikaisempien keksintöjen vaikutus työntekoon ei ole ollut yhtä suuri" ei nähdäkseni pidä paikkansa, onhan ennenkin tullut mullistavia teknologioita kirjapainosta polttomoottoriin ja tietokoneeseen ja internetiin. Muutoksesta hyötyvät haluavat tietenkin korostaa sen nopeutta ja vaikutusta, koska, noh, he hyötyvät siitä.
"Aikaisempien keksintöjen vaikutus työntekoon ei ole ollut yhtä suuri" ei nähdäkseni pidä paikkansa, onhan ennenkin tullut mullistavia teknologioita kirjapainosta polttomoottoriin ja tietokoneeseen ja internetiin. Muutoksesta hyötyvät haluavat tietenkin korostaa sen nopeutta ja vaikutusta, koska, noh, he hyötyvät siitä.
@turmalina @reimamak Onkohan kukaan/mikään taho tutkinut sitä, miten ekosysteemi kestää tekoälyä? Noin vaan maallikkona pidän ihan mahdollisena, että kulutamme tohkeissamme maapallon energiavarastot loppuun, eikä uusiutuva energia riitä yhtä aikaa tekoälyhärpäkkeisiin ja tavan elämään. Vai käykö vain niin, että energia riittää vain rikkaille ja tekoälylle, köyhät kuolevat pois, kun ei ole puhdasta vettä, lämpöä (tai vaihtoehtoisesti viilennystä)?
@Kirjapiilo @turmalina Ekosysteemi ei kestä, riippumatta tekoälystä. Toki AI kiihdyttää luonnonvarojen tuhlausta, mutta niin tekee myös monet muut TÄYSIN turhat asiat kuten sotateollisuus tai formulasirkus.
Mutta tosiaan, sitä ei tiedä koska tai miten AI-kupla puhkeaa. Sen rahoitus on käsittääkseni kestämättömällä pohjalla. Ja mitä sen jälkeen? AI näyttää nopealta kehityshyppäykseltä, mutta voi olla että lopulta kehitys ja muutos jatkuukin vain tuttuun tahtiin.
Viivi / diiccix 
@reimamak @Kirjapiilo @turmalina ekosysteemi kestää, jos yhteiskuntaa muutetaan kestävämmäksi, se ei ole väistämätöntä, että ihminen tuhoaa sen.
mojala@diiccix @reimamak @Kirjapiilo @turmalina ekosysteemit kestää riippumatta ihmisen toimista, mutta sellainen ekosysteemi, jossa ihmislaji voi jatkaa olemassaoloaan osataan kyllä sössiä. Pakko uskoa, että vielä riittää sopeutumiskykyä.