Helsingin rautatieasema vuonna 1965, jonka päälle pistetty edeltävä rautatieasema sata vuotta aiemmin. Sijainti on melko tarkka: käytin apuna kuvaa vuodelta 1918 jossa uuden rakennuksen oikea puoli oli jo pystyssä, mutta vanhan rautatieaseman vasen puoli oli vielä purkamatta.

Perspektiiviä vähän korjattu silmämääräisesti jotta vuoden 1965 kuva olisi kadunkanssa jotenkin samansuuntainen. Alkuperäiset ohessa.

#Kaivokatu #päärautatieasema #historiafi #helsinki #autoilu #jalankulku

Ja poliittinen (hieman sarkastinen) mielipide: tuo vuoden 1965 viriili kaupunki on se jota Vasemmisto ja Vihreät nyt valtuustossa vastustaa.

EDIT: Korjaus edelliseen. Asema oli hieman liian lähellä kuvaajaa: tajusin kun vertasin vuosi sitten tekemääni kollaasiin jossa Kauppakadulta näkyi uusi asema, muttei vanhaa.

EDIT2: Tein virheen jossa oletin ettei katulinjaa oltu muutettu. Tarkistin kartasta ja parista muusta kuvasta: oli. Talo oli aiemmin väitettyä leveämpi.

Tätä pohtiessani mietin että kumman paljon ovat Suomen kalliimmat neliöt olleet parkkipaikkoina. Eikä edes useammassa kerroksessa, vaan ihan rennosti katuparkkina!

https://mastodon.social/@iju/111090264708442130

Tämä lienee kanssa hyvä laittaa tähän. Tuo vanha asema oli oikeasti aika pieni! Kun se rakennettiin niin asemalle tuli pohjoisesta vain yksi raide (joka tosin haarautui asemalla neljään, minkä lisäksi sivuraiteet jatkoivat vanhalle yliopistotalolle, ja tietenkin makasiineille.

@iju Joo. Siis aakeita asfalttikenttiä ilman mitään varjoa on joka paikassa. Laitetaan ihmiset laatikoihin päällekkäin mut autot on laveasti maantasossa levällään. Luulis et puilla ja vihreällä tehdyt mikroilmastot asumisen lähellä olis tärkeämpää, mut ei.

Kahden lajin kaupungeissa kyl tiedetään kumman lajin mukavuuteen ja liikkumiseen panostetaan.