Moni nuori tarvitsisi opintoihinsa tukea, jota lukiossa ei ole tarjolla – ”Armoton koulu”, sanoo rehtori
Rehtorit kertovat, että erityisen tuen tarve on kasvanut lukiossa. Kuilu syntyy silloin, kun tukea tarvitseva oppilas siirtyy yläkoulusta toiselle asteelle.
#Oppiminen #Lukio #Peruskoulutjalukiot #Kalevanlukio #Erityisopettajat #Kotimaa #Pirkanmaa
Paaljon onneeaa vaan! 🎵 🤗 🍀
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Niiniluoto
#juhla #80 #niiniluoto #filosofia #philosophy #philosophyOfScience #philosophyOfTechnology #university #yliopisto #professor #valistus #sivistys #tiede #culture #anniversary #science #mathematics #logic #reasoning #criticalThinking #teaching #learning #oppiminen #opetus #happy #ajattelu #thinking #pseudo_science
Lapsi oppii sanat parhaiten laulamalla, tietää Kielinupun perustanut Katri Kunnas
Alun perin ammattilaisten avuksi suunniteltu Kielinuppu-sovellus on hurmannut suomalaislapset. Laulaminen luo turvallisuutta ja yhteenkuuluvutta.
#Oppiminen #Maahanmuutto #Kielenoppiminen #Varhaiskasvatus #Turku #Varsinaissuomi #Kotimaa
Harhakäsitykset mielestä : Vältä väärän psykologisen tiedon ansa
Vastakohdat viehättävät parisuhteessa, jokainen oppii parhaiten itselle sopivalla oppimistyylillä, ja vihan tunne helpottaa purkamalla vihaa. Psykologiaan liittyviä myyttejä riittää ja ne ovat levinneet laajalti. Psykologi Minna Miao tarjoaa kirjassaan läpileikkauksen psykologian sitkeistä uskomuksista. Tarjolla on myyttejä aivojen toiminnasta, oppimisesta ja muistista sekä älykkyydestä ja lahjakkuudesta. Persoonallisuuteen, tunne-elämään ja mielenterveyteen liittyvät myytit […]
Ihmisyttääkö?
"Fokus siirtyy oppimisen prosessiin. Tärkeää ei niinkään ole se, mitä konkreettisia taitoja tarvitsee tulevaisuudessa osata, vaan mitkä oppimisprosessit ovat itsessään hyödyllisiä, ja mitä ihmisen täytyy oppia kasvaakseen hyväksi ihmiseksi."
Dialogi auttaa rakentamaan yhteisöjä, joissa ihmiset tulevat aidosti kuulluiksi, ristiriidat uskalletaan kohdata ja päätöksenteko vahvistuu.
Torstai-iltaisin toteutettava kurssi yhdistää teoriaa ja käytännön harjoituksia.
👥 Kouluttajana dialogin ammattilainen ja Erätauko-kouluttaja Liisa Vilkki
📍 Helsinki + etäosallistuminen
⏰ 26.2.–26.3.2026
🪙 155,00 €
👉 Ilmoittaudu: https://siviskampus.hub.howspace.com/fi/trainings/dialoginen-vuorovaikutus-ihmissuhteissa-ja-yhteis-u8vwj8
#dialogi #vuorovaikutus #yhteisöt #järjestötyö #oppiminen #koulutus
Ensi viikolla nähdään Educassa 23.-24.1. Helsingin messukeskuksessa.
Saavutettavuuskirjasto Celialla on messuilla oma osasto teemalla ”Lukeminen on jokaisen oikeus”. Teema jatkaa viime marraskuun oppilaitosten ja kirjastojen yhteistyökampanjaa. Sen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten lukutaitoa. Sisällöt on suunnattu ammattilaisille, jotka työskentelevät lasten ja nuorten kanssa, joilla on tuen tarvetta lukemisessa ja oppimisessa.
Löydät meidät osastolta 6g70. Tule tapaamaan mua ja mun kollegoita, ja tietenkin kokeilemaan saavutettavia kirjoja!
Meillä on myös esitys osana virallista ohjelmaa lauantaina 24.1. klo 11.30–12.00 Taito-lavalla. Celian saavutettavien kirjastopalvelujen päällikkö Veera Kivijärvi-Lehvonen kertoo väitöstutkimuksestaan ”Kirjallisuuskasvatus tukea tarvitseville oppilaille – saavutettavia kirjoja ja sanataidetta.”
Sama uutinen Celianetissä: https://www.celianet.fi/tavataan-educassa-23-24-1/
#Educa2026 #Educa #SaavutettavuuskirjastoCelia #lukeminen #lapsetJaNuoret #oppiminen #koulutus #saavutettavuus
Saavutettavuuskirjasto Celialla on messuilla oma osasto teemalla ”Lukeminen on jokaisen oikeus”. Teema jatkaa viime marraskuun oppilaitosten ja kirjastojen yhteistyökampanjaa. Sen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten lukutaitoa. Sisällöt on suunnattu ammattilaisille, jotka työskentelevät lasten ja nuorten kanssa, joilla on tuen tarvetta lukemisessa ja oppimisessa. Löydät meidät osastolta 6g70. Tule tapaamaan meitä ja kokeilemaan saavutettavia kirjoja! […]
Leikittääkö?
”Lapsen pitää saada käyttää päätään, käsiään ja sydäntään. Lapset tulisi upottaa satuihin ja draamaan, niin he oppisivat tunnetaitojakin kuin itsestään. Tarvitaan pöytäteatteria, laulua, tanssia, maalaamista ja askartelua.”
@ikkeT Näissä koulujen digitalisaatiota koskevissa jutuissa harmillisesti miltei aina jätetään saavutettavuusnäkökulma kokonaan pois. Kuitenkin luen nämä jutut aika kokonaisvaltaisina, niissä kommentoidaan koulun digitalisaationa kokonaisuutena, mutta tärkeä puoli jätetään huomiotta.
Harmillisesti juttuun on haettu myös Saarinen kommentoimaan oman väitöskirjansa perusteella digitalisaatiota ja itseohjautuvuutta. Hänen tuloksensa perustuvat PISA-kokeiden itsearviointikysymyksiin, joiden perusteella hän teki (omasta mielestäni) liian rajuja johtopäätöksiä näistä asioista.
Tästä kirjoittaa paljon paremmin ja laajemmin Lauri Järvilehto blogissaan (2020): https://ajattelunammattilainen.fi/2020/11/12/itsessaan-ansiokkaaseen-vaitostutkimukseen-perustuva-vaarinkasitys-uusien-oppimismenetelmien-toimimattomuudesta-on-median-synnyttamaa-huuhaata/
Saarinen sanoo: ”Digitaalisuuden myötä pitkien tekstien lukeminen on vähentynyt, käsin kirjoittamisesta on luovuttu, avoimia oppimistiloja on lisätty ja opettajan rooli on heikentynyt. Oppilaat eivät jaksa päntätä, koska aina voi kysyä Googlelta.”
Sitten seuraavassa kappaleessa: "Digitalisaation vaikutukset näkyvät muuallakin. Viimeisimmässä, vuonna 2022 tehdyssä Pisa-tutkimuksessa matematiikan tulokset laskivat 35:ssä OECD-maassa."
Minusta on hyvin yksioikoista vetää yhdysviivat näiden (kaikkien) asioiden välille (menemättä sen syvemmin tähän).
Suomessa PISA-koe tehtiin kokonaan tietokoneilla. (PISA 2022 ensituloksia, sivu 12, https://okm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-949-3). Lähinnä siis, että sitäkin voi ja sopii arvostella.
Alakoulussa ja alemmilla luokilla ei juurikaan käytetä tietokoneita, koska kustantajat eivät julkaisekaan paljoa digioppimateriaalia, vaan painettuja oppikirjoja. Opettajat saattavat käyttää "smart"-tauluja eli projektoreita, jolloin aika opettajohtoisesti käydään yhdessä opittavia asioita tai tehdään tehtäviä taululla.
Yläkoulussa on jo tarjolla enemmän digioppimateriaaleja. Niiden käytettävyyteen liittyy paljon haasteita. En kyseenalaista etteikö yläkoulussa tai (varsinkin) lukiossa käytettäisi liikaa digioppimateriaaleja, ja että painetuista oppikirjoista olisi hyötyä. Keskustelu on vain yksioikoista, eikä saavutettavuusnäkökulmaa huomioida juuri lainkaan.
Minusta keskustelu pitäisi siirtää jälleen kerran koulujen resursseihin. Siinä kohdassa voi taas puhua siitä, että ovatko digilaitteet ja digitalisaatio se paras paikka, johon satsata. Minusta eivät. Ihan siksikin, että opettajan työstäkin osa menee aina tällaiseen tekniseen vääntämiseen.
PsT, FT Aino Saarinen väitteli tänään kolmatta kertaa tohtoriksi, tällä kertaa kasvatustieteestä. Aiemmat väitöskirjat käsittelivät lääketiedettä ja psykologiaa. Tämänpäiväinen koulujen oppimismene…
Tässä on suuresti arvostamani Frank Martelan kolumni ajattelun kehittymisestä, kolumni on tasoa ”vuoden 2026 tärkein yksittäinen kolumni”.
Tämän pitäisi tulla luetuksi ja sisäistetyksi jokaisessa oppilaitoksessa, jokaisessa työpaikassa ja jokaisessa perheessä.
Yle Uutiset
Lupposofi
Kirjavinkit
Juha Haataja
Kriittinen Korkeakoulu
Sami Määttä
Rpsu (326 ppm)