AAAAAHHHHHHH! 😱  Tämä "sinkut viettävät joulun itkemällä yksinäisyyttään!" on niin suosittu jouluteema, että on pakko parkaista "Ei sit kaikki sinkut! Joillekin meistä oma rauha on juhlaa. Älkää vaan hyvän tähen erehtykö luulemaan ylellisyydessä kieriskelemistäni kärsimiseksi!"

Minulla ei ole IRL sosiaalista elämää joulun ulkopuolella, enkä sitä nytkään kaipaa. Pesäpäivien viettäminenkin on kuulkaas intensiivistä hommaa. Perhejoulua isommalla porukalla on tullut testattua aikanaan niin huolella, että siitä tulee näihin päiviin vain lisää hohdokkuutta.

Nyt ei ole: rasittavia valmisteluja, kiireessä leipomista ja kukkakaupan ruuhkassa jonottamista. Ei rasittavaa automatkustusta ja vähän myöhässä oloa kaikkialta, ei yli-intensiivistä pakkososialisointia, melua, hälyä, velvollisuudentunnosta annettuja ja saatuja konvehtirasiota ja pyyheliinoja, ei ihmetteleviä katseita kun olen ainoa aikuinen, jolle ei alkoholi maistu, ei vanhemman sukupolven kalori- ja kinkunsulatuspuhetta, eikä tarvetta toipua kaikesta niin että joulu on jo ohi kun jaksaisi nauttia rauhallisesta olemisesta kotosalla. Ei ylikuormittumista. Eikä pistävää yksinäisyyden tunnetta joka tulee ihan liian helposti jos joutuu olemaan ainoana autistina nenttilauman keskellä. Ei vaatimuksia, kiirettä, sosiaalisia paineita eikä maskaamista. Ei ikävää kotiin ja omaan rauhaan. Ei huolta siitä, että joka hetkestä pitäisi nauttia, koska pian aikataulu on jo painostanut toisaalle. Ei sosiaalisia pelejä. Ei tylsistymistä erossa kaikesta mukavasta tekemisestä. EI STRESSIÄ!!!
Ja tästä listasta aivan varmasti unohtuikin vielä yhtä sun toista.

Vain taivaallista rauhaa ja lumisen maiseman fiilistelyä. Kerrankin reilusti aikaa kaiken kivan puuhastelemiseen. Kauniisti laiteltu koti joka kylpee Takiwatangan pehmeässä valossa. Niin välttämättömien kuin kivojenkin asioiden tekemistä rauhassa sitä mukaa kun hyvältä tuntuu. Ystävien kanssa voi viestitelläkin. Kerrankin on tarpeeksi aikaa ja hiljaisuutta nauttia sovusta maailmankaikkeuden kanssa.
Elämänkokemusta on jo sen verran, että tietää näiden kaikkien olevan tässä maailmassa todellista luksusta.

#sinkkuelama

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010073788.html

"Ei se parisuhdekaan ole onnen tae, osa n"

Huomionarvoista on, että suhteissa joissa raha-asiat on jaettu 50-50- mallilla, silloin kun joku häviää, se näyttäisi pääsääntöisesti olevan nainen (syistä, jotka siis eivät liity naisten laiskuuteen, ahneuteen tai yleiseen kunnottomuuteen). Myös tosielämän havaintoni vahvistavat tämän. Jutun sitaatit pistävät taas vaihteeksi ihmettelemään, millaisia törkimyksiä naiset jaksavatkaan katsella kumppaneinaan.

#Sinkkuelämä hyvien puolien jatkona on siis hyvä muistaa, että vaikka selviytymistaistelu sinänsä on stressaavampaa itselliselle, ja yksin elely on suhteellisesti kalliimpaa kuin parisuhteilu, vastapainona arjessa on tiettyä ihanaa yksinkertaisuutta. Ei elintasoeroja oman kodin seinien sisällä, ei rasittumista siitä, että kumppani luistaa kotitöistä jne.

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000010008095.html

Ylellä uutisoidaan siitä, miten helposti käy nykyisen tai entisen kumppanin stalkkaaminen pienillä etäpaikantimilla. Tapauksia on ollut Suomessakin ja kyse on tietenkin jälleen kerraan vahvasti sukupuolittuneesta väkivallan muodosta.
Hesarissa kerrotaan hovioikeuden tuomiosta, jossa lyhyt seurustelusuhde oli päättynyt miehen aloitteesta- ja jatkunut jätetyn naisen vuoden kestäneellä vainoamisella.

Tältä pohjalta tuntuu taas, että sinkkujen päivän kuuluisi olla sijoitettuna marrasajan sijasta kauneimpaan toukokuuhun.

Etenkin heteronaisten on syytä muistaa nähdä sinkkuelämän hiljaisuuteen kätkeytyvä rauha ja turvallisuus. Ne ovat isoja asioita, jotka voi menettää aivan huomaamattaan. Eivät kaikki miehet- mutta liian moni, eikä ole mitään varmaa tapaa erottaa vaaralliset yksilöt turvallisen välimatkan päästä.

Suurelle rakkaudelle kannattaa tietenkin antaa mahdollisuus. Samalla -etenkin heteronaisten- on syytä tiedostaa, että parisuhdeonnihan EI ole ainoa sinkkuelämän vaihtoehto. Monelle parisuhteessa elävälle se pieni, vähän yksinäinen ja tylsä sinkkuarki olisi seitsemäs taivas, jota jotkut joutuvat tavoittelemaan henkensä ja terveytensä kaupalla. Sellaista onnea ei kannata ylenkatsoa.

#Sinkkuelämä

Tänään, 11.11. on sinkkujen päivä. 🥳

Keskelle synkintä marrasaikaa tungettua sadepäivää on ilmeisesti tarkoitus viettää lohtushoppailemalla.

Koska olen kelvoton sinkku, vietän päivää niin maan perusteellisen väärin: lähdenkin tästä kohta tienaamaan 🤑 puhumalla rakkaudesta ja empatiasta.

Ennen kotiin paluuta ehdin vielä käydä illallisella ystävän kanssa.😊

Mites teillä muilla mastodonitsi-sinkuilla päivä sujuu?

#Sinkkuelämä

Parisuhteilussa on ilman muuta puolensa, mutta toisaalta se on työntäyteistä. On metatöitä ja tunnetöitä.

Sinkunretkuilla on vaan kotitöitä, tehtäväksi omaan tahtiin ja niin miten itse parhaaksi näkee.😊

Kannattaa muistaa tästäkin nauttia, jos sinkku on! #Sinkkuelämä

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009914224.html

Tärkeää asiaa...ja yksin asuvien niputtamista sekä yksin elämisen esittämistä jotenkin toisarvoisena ja surullisena elämäntapana.

Yksin asuvana joka ei kärsi yksinäisyydestä, tunnen oloni taas oudon näkymättömäksi.

Taas kuvitellaan ihmisten olevan samanlaisia, vaikka olemme erilaisia.

Ajattelin viettää alkavan viikonlopun itsekseni, käymättä missään, tapaamatta ketään ja tekemättä mitään erityistä. Vähän työjuttuja, vähän harrastuksia, kodinhoitoa. Ruskan ihailua, sohvan nurkkaan pehmeän viltin alle käpertymistä. Viihdettä. Hiljaisuudesta nauttimista. Akun lataamista uutta jännittävää viikkoa varten ja kiitollisuutta elämästä, joka sen mahdollistaa.

Jos haluaisin elämältä jotain muuta, sitten varmaan pitäisi miettiä, josko pitäisi tehdä toisia asioita ja toisenlaisia valintoja.

Tähän mennessä en kuitenkaan ole ehtinyt vielä nauttia tarpeeksi kaikesta siitä hyvästä, mitä nykyisessä elämäntilanteessa on.

#Sinkkuelämä

https://yle.fi/a/74-20053970

Ai katos, tääkin on jo "ilmiö".🙄

Just tänään vein itseni nauttimaan ravintolalounaasta. Elämäni tavoitteiden joukossa kun on olla mahdollisimman piloille hemmoteltu. Sitä silmällä pitäen, on syytä ottaa kivan pitäminen ja elämänsä sulostuttaminen vakavasti.

Minusta on suoraan sanoen melko kaamea ajatus, että mitään kivaa ei voi tehdä ilman herraseuraa ja että parisuhteen löytämisestä on kiinni kaikki kiva alkaen siitä, pääseekö elokuviin tai ulos syömään ja onko kukkamaljakossa jotain kaunista. Saman vaivan, minkä parisuhteessa käyttäisi kumppanin ilahduttamiseen, voi sinkkuna hyvin käyttää oman elämän piristämiseen.

Voin raportoida, että ruoka oli hyvää ja seura vallan säkenöivää. Sain olla vapaasti oma itseni, kenenkään kelpaamisia tarvinnut ei miettiä ollenkaan eikä red flageja laskea. Jatkoa on luvassa!

#Sinkkuelämä

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009846769.html

Miksi sanotaan sellaista tilannetta, kun menet sienimetsään ja saat saaliiksesi viisi pienenpuoleista tattia?

Meikäsinkku: ILLALLISEKSI! 😃 😋

#Sinkkuelämä

@Joni Haa, tämä taitaakin olla yksi niistä onnellisuusnikseistä mitä taannoin kyselit!

Vältän visusti seuraamasta "eihän sitä nyt vaan itselleen viitsi/jaksa" tai "mitäpä sitä vaan yhdelle"- alkuisia ajatuksia. Aina jos sellainen ajatus mieleen eksyy, säntään tekemään just päinvastoin.

Olen ollut huomaavinani, että nämä "eihän vaan"-ajatukset ovat tehokas tapa ankeuttaa elämäänsä ja tehdä itsekseen olemisesta tympeää. Nimenomaan itselleen kannattaa jaksaa ja viitsiä. Elämä kuuluu itselle ja sitä elää koko ajan, ei vain silloin kun on parisuhteessa. Syödä pitää joka tapauksessa, joten sillä on aika iso vaikutus arjen tunnelmiin. Ei siis auta kuin kokata, leipoa, etsiä ja testailla uusia reseptejä, pitää yhden hengen teekutsuja jne.😁

Ateriasuunnittelusta saa kuitenkin aika helposti rutiinin. Elämää ja kaupassakäyntiäkin helpottaa, kun miettii kerran viikossa muutaman aterian eteenpäin.

#Sinkkuelämä

Päivän supervoimahetki:

"Siis mä en ole ikinä nähnyt, että joku on valmistautunut noin laajoilla muistiinpanoilla, ja paperit on nenän edessä, ja puhuu silti niin luontevasti, että jos sinun ei näkisi tuijottavan muistiinpanojasi, ei osaisi ikinä arvata, että puhut enimmäkseen niistä." 😂

Tässähän on siis sellainen juoni, että olen oppinut lukemaan 2-vuotiaana, siis ennen kuin opin puhumaan kunnolla. Joten kirjallisella tajunnanvirralla ja puheella ei ole suurta eroa.

Itselleni merkittävin ero on se, että puhuminen kuormittaa aika tavalla, kun taas kirjoittaminen onnistuu ok, jos tajunnantaso on "silmät on auki". Ja vaikka puhun ulkopuolisten silmiin yhtä sujuvasti kuin kuka tahansa, kirjoitan vielä paremmin.

Olen myös se tyyppi, joka pitää kovasti kiiteltyjä koulutuksia JA joka aktiivisesti välttelee puhumista omalla ajallaan.

Yksi merkittävimmistä #Sinkkuelämä rasitteista on minulle se, että joudun hoitamaan asiakaspalvelutilanteet itse sen sijaan, että olisi toinen ottamassa kommunikointivastuuta.

Siis: se, että #Autisti "puhuu/keskustelee sujuvasti" silloin kun se on tarpeellista, EI siis tarkoita, etteikö puhumisen ja kirjallisen ilmaisun asema hänellä olisi hyvinkin erilainen kuin useimmilla.

Mm. autismitutkimuksissa tämä sivuutetaan iloisesti, kun osataan arvioida vain asteikolla "puhuuko se just nyt vai ei?".

#Autismi