AAAAAHHHHHHH! 😱  Tämä "sinkut viettävät joulun itkemällä yksinäisyyttään!" on niin suosittu jouluteema, että on pakko parkaista "Ei sit kaikki sinkut! Joillekin meistä oma rauha on juhlaa. Älkää vaan hyvän tähen erehtykö luulemaan ylellisyydessä kieriskelemistäni kärsimiseksi!"

Minulla ei ole IRL sosiaalista elämää joulun ulkopuolella, enkä sitä nytkään kaipaa. Pesäpäivien viettäminenkin on kuulkaas intensiivistä hommaa. Perhejoulua isommalla porukalla on tullut testattua aikanaan niin huolella, että siitä tulee näihin päiviin vain lisää hohdokkuutta.

Nyt ei ole: rasittavia valmisteluja, kiireessä leipomista ja kukkakaupan ruuhkassa jonottamista. Ei rasittavaa automatkustusta ja vähän myöhässä oloa kaikkialta, ei yli-intensiivistä pakkososialisointia, melua, hälyä, velvollisuudentunnosta annettuja ja saatuja konvehtirasiota ja pyyheliinoja, ei ihmetteleviä katseita kun olen ainoa aikuinen, jolle ei alkoholi maistu, ei vanhemman sukupolven kalori- ja kinkunsulatuspuhetta, eikä tarvetta toipua kaikesta niin että joulu on jo ohi kun jaksaisi nauttia rauhallisesta olemisesta kotosalla. Ei ylikuormittumista. Eikä pistävää yksinäisyyden tunnetta joka tulee ihan liian helposti jos joutuu olemaan ainoana autistina nenttilauman keskellä. Ei vaatimuksia, kiirettä, sosiaalisia paineita eikä maskaamista. Ei ikävää kotiin ja omaan rauhaan. Ei huolta siitä, että joka hetkestä pitäisi nauttia, koska pian aikataulu on jo painostanut toisaalle. Ei sosiaalisia pelejä. Ei tylsistymistä erossa kaikesta mukavasta tekemisestä. EI STRESSIÄ!!!
Ja tästä listasta aivan varmasti unohtuikin vielä yhtä sun toista.

Vain taivaallista rauhaa ja lumisen maiseman fiilistelyä. Kerrankin reilusti aikaa kaiken kivan puuhastelemiseen. Kauniisti laiteltu koti joka kylpee Takiwatangan pehmeässä valossa. Niin välttämättömien kuin kivojenkin asioiden tekemistä rauhassa sitä mukaa kun hyvältä tuntuu. Ystävien kanssa voi viestitelläkin. Kerrankin on tarpeeksi aikaa ja hiljaisuutta nauttia sovusta maailmankaikkeuden kanssa.
Elämänkokemusta on jo sen verran, että tietää näiden kaikkien olevan tässä maailmassa todellista luksusta.

#sinkkuelama

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010073788.html

Kuka kutsuisi minut joulu­vieraaksi?

Suomessa vuosikymmeniä tuntemani vanhat ystävät jättävät minut yksin jouluna.

Helsingin Sanomat
@ReimanSaara Toden sanoja kyl. Oon itse vuosikymmenien yksin viettettyjen (ja oikein mukavien!) joulujen jälkeeen kumppanin myötä ajautunut taas perhejoulujen liepeille, ja on tällainen yhteisöllisyys kyllä mulle raskasta. Varmaan joku siitä pitää, mut mulle se on vaan epämieluisaa. Onneksi kumppani ymmärtää tän, jaa hyväksyy sen, että mun osa sosiaalisista velvoitteista on minimaalinen ja enimmäkseen saan olla omissa oloissani.