Ylellä uutisoidaan siitä, miten helposti käy nykyisen tai entisen kumppanin stalkkaaminen pienillä etäpaikantimilla. Tapauksia on ollut Suomessakin ja kyse on tietenkin jälleen kerraan vahvasti sukupuolittuneesta väkivallan muodosta.
Hesarissa kerrotaan hovioikeuden tuomiosta, jossa lyhyt seurustelusuhde oli päättynyt miehen aloitteesta- ja jatkunut jätetyn naisen vuoden kestäneellä vainoamisella.

Tältä pohjalta tuntuu taas, että sinkkujen päivän kuuluisi olla sijoitettuna marrasajan sijasta kauneimpaan toukokuuhun.

Etenkin heteronaisten on syytä muistaa nähdä sinkkuelämän hiljaisuuteen kätkeytyvä rauha ja turvallisuus. Ne ovat isoja asioita, jotka voi menettää aivan huomaamattaan. Eivät kaikki miehet- mutta liian moni, eikä ole mitään varmaa tapaa erottaa vaaralliset yksilöt turvallisen välimatkan päästä.

Suurelle rakkaudelle kannattaa tietenkin antaa mahdollisuus. Samalla -etenkin heteronaisten- on syytä tiedostaa, että parisuhdeonnihan EI ole ainoa sinkkuelämän vaihtoehto. Monelle parisuhteessa elävälle se pieni, vähän yksinäinen ja tylsä sinkkuarki olisi seitsemäs taivas, jota jotkut joutuvat tavoittelemaan henkensä ja terveytensä kaupalla. Sellaista onnea ei kannata ylenkatsoa.

#Sinkkuelämä