Ruotsalaisessa dokkarissa sanottiin apropå, ja taas ihastelin, kun se on niin hieno #sana ja harmittelin, ettei Suomessa enää kukaan sano #apropoo. ....ja sitten tajuan, että itse(kin) toistuvasti tägäilen, että #muuten.
Jatkossa en. EN!
Jatkossa tägäilen apropoo.
(Muita ihania sanoja randomisti eri kielillä esim. undskyld, utterly, Kimitö, pumpuli, Kajanaland. Ja sitten ahistaa, koska sain blackoutin, enkä muista yhtä ihanaa norjalaista sanaa. EDIT: AKKURAT!