Tulipa #muuten taas vaihteeksi mieleen, että kuinkahan paljon Brexit-kansanäänestyksen tulokseen vaikutti englannin kielen ylivalta ja englanninkielisen populaarikulttuurin taipumus kuvata muun Euroopan ihmiset koomisina ja puhevikaisina englannin sössöttäjinä.
Montako prosenttiyksikön kymmenystä esimerkiksi Maanalainen armeija iskee jälleen -tv-sarja lahjoitti EU-eron kannattajille?
Haatasen ohjelma taisi #muuten sinnitellä viimeiseksi ilman tunnusmusiikkia, ennen kuin joutuni taipumaan kanavan audiopolttomerkitsijöiden paineeseen. Ruben Stiller selvisi myös aika kauan.
Ruotsalaisessa dokkarissa sanottiin apropå, ja taas ihastelin, kun se on niin hieno #sana ja harmittelin, ettei Suomessa enää kukaan sano #apropoo. ....ja sitten tajuan, että itse(kin) toistuvasti tägäilen, että #muuten.
Jatkossa en. EN!
Jatkossa tägäilen apropoo.
(Muita ihania sanoja randomisti eri kielillä esim. undskyld, utterly, Kimitö, pumpuli, Kajanaland. Ja sitten ahistaa, koska sain blackoutin, enkä muista yhtä ihanaa norjalaista sanaa. EDIT: AKKURAT!
@JankaWessman @VPSuuronen Katselin #muuten tuossa viime yönä dokkarisarjan (kun en näiltä tässä kertomieni asioiden miettimiseltä taas unta saanut), millaisiin äärimmäisyyksiin se voi johtaa, kun sitä ei neuronormatiivisten luomassa yhteiskunnassa ymmärretä, että neurokirjolaisten vuorovaikutus on erilaista.
Den engelska glamourmodellen Chloe Ayling får sina drömmars fotouppdrag i Milano. Men väl i Italien blir hon kidnappad och resan förvandlas till en mardröm. Den unga kvinnans liv tar en helt ny vändning. (Chloe Ayling: My Unbelievable Kidnapping, Storbritannien 2025)
#Ykkösaamu ssa aiheena penssan hinta, studiossa #OrasTynkkynen, #JaniMäkelä ja #AnttiKurvinen.
Aivoihin sattuu niin paljon kahden jm. #populismi, mutta mukavan asennon sängyn pohjalta kahvikuppeineni löytäneenä kipuilen myös ylösnousemisesta ja menemisestä sammuttamaan rario toiseen huoneeseen.
Arvaattekos #muuten, millä kampanjoimalla Tanskan #persut, #kansanpuolue, saivat itselleen voitokkaat #kansankäräjä vaalit?
Niinpä. #PenssanHinta.
Oletko #muuten huomannut, että arktisesta alueesta on ruvettu käyttämään nimitystä "arktinen" substantiivina, erisnimenä siten ilmeisesti "Arktinen". Perinteisestihän arktinen on adjektiivi ja arktista aluetta tarkoittava erisnimi on Arktis. Mistähän moinen kehitys? Onko esim. genetiivimuoto Arktiksen luettu toistuvasti väärin "Arktisen"?
Ei aina viitsisi syyttää englantia, mutta siinähän näille on sama sana. Kun käännöskoneeseen kirjoittaa Arctic, saa suomennoksen Arktis ja vastaavasti arctic tuottaa arktisen. Puheessahan näitä ei erota, paitsi jos sana paljastuu seuraavan sanan myötä adjektiiviattribuutiksi.
Ihan tohtorishenkilöt näin puhuvat, kuuntele esim.
https://overcast.fm/+AARThiECGH0
Kielitoimiston ohjepankki:
https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/arktis-ja-antarktis-mihin-nimet-viittaavat/
Maailman katse siirtyi pohjoiseen, kun Yhdysvallat kertoi havittelevansa Grönlantia itselleen. Arktisen alueen geopoliittinen merkitys on ollut jo pidempään kasvussa: se lämpenee muuta maailmaa nopeammin, ja jään alta vapautuu uusia merireittejä ja luonnonvaroja. Venäjä on panostanut Arktikseen 2000-luvun alusta saakka ja myös Kiina tavoittelee siellä vahvaa asemaa. Millainen alue Arktis on, ja miten ilmastonmuutos muuttaa sen olosuhteita ja merkitystä? Minkälainen voimatasapaino alueella vallitsee ja onko se muutoksessa? Löytyykö jännitteisessä ajassa sijaa yhteistyölle? Keskustelemassa ovat arktisen geopolitiikan ja turvallisuuden tutkimusprofessori Sanna Kopra ja Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen. Haastattelussa on myös ilmakehätieteiden yliopistotutkija Nina Sarnela, joka on osallistunut tutkimusmatkoihin Grönlannissa ja Huippuvuorilla. Juontajana on MTV Uutisten ulkomaantoimittaja Janne Hopsu. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja MTV Uutisten…
Seppo Raudaskoski
Matti Sunell
🎼 Sofianja⚕️🖤
Hanna
Torsti Luotonén
Tomi Hyttinen