kaspianLukusanat 0 ja 1–10 arabiaksi
صفر
واحد
اثنان
ثلاثة
أربعة
خمسة
ستة
سبعة
ثمانية
تسعة
عشرة
0 sifr 1 waahid 2 ithnaan 3 thalaatha 4 arba'a 5 hamza 6 sitta 7 saba'a 8 thamaaniiya 9 tis'a 10 ašara
Yle UutisetKäytätkö vihtaa vai vastaa? Kerro ja auta samalla suomen kielen tutkimusta
”Vihta vai vasta?” on säännöllinen kinastelun aihe ympäri Suomen.
#Kielet #Suomenkieli #Vastatvihdat #Sanat #Saunat #Leksikologia #Suomi #Saunatarvikkeet #Joensuu #Itäsuomenyliopisto #Lappeenranta #Rovaniemi #Lappeenrannanlahdenteknillinenyliopistolut #Vaasa #Helsinki #Kotimaa #Eteläkarjala #Kulttuuri
Saamelaiskäräjät saa nyt historiallisen mahdollisuuden vaikuttaa suoraan eduskunnassa
Saamelaiskäräjät pääsee nyt ensimmäistä kertaa tekemään ehdotuksia suoraan eduskunnalle. Aiemmin raportointi meni valtioneuvoston kautta ilman jatkokäsittelyä.
#Vähemmistöt #Saamelaiset #Saamelaiskäräjät #Suomensaamelaiskäräjät #Kielellisetvähemmistöt #Saamenkieli #Alkuperäiskansat #Saamenmaa #Kielet #Politiikka #Tuomasaslakjuuso #Lappi #Kotimaa #Sápmi
Helena S.Luen Juntusen kirjaa ja osui silmiin tämä Kuusi kuvaa -jakso. Kiinnostava! Ja hauska: esimerkiksi Marokon paikallismurteella lause, jossa ei ole yhtään vokaalia. Jäin miettimään radikalisoitumista. Jos valtio ei tarjoa nuorille toivoa ja arvostuksen tunnetta, he etsivät sitä jostakin muualta. Taas yksi osoitus siitä, että tämä hallituksemme ei toimi viisaasti.
Kuusi kuvaa lähi-idän tutkija Marko Juntunen elämästä.
#kielet #radikalisoituminen #maahanmuutto
https://areena.yle.fi/1-65631392
Kuusi kuvaa lähi-idän tutkija Marko Juntunen elämästä.
#kielet #radikalisoituminen #maahanmuutto
https://areena.yle.fi/1-65631392
Kuusi kuvaa lähi-idän tutkija Marko Juntunen elämästä | Kuusi kuvaa
Kulttuuriantropologin työssään dosentti Marko Juntunen opiskeli ystäviensä avulla marokonarabiaa ja yliopistoissa Arabimaiden kirjakieltä. Lähi-idän ja islamin tutkimuksen Juntunen ei ole vain istunut työhuoneessaan, vaan hän on kuunnellut ihan paikan päällä marokkolaisten ja irakilaismiesten tarinoita ja huolia. Kuusi kuvaa ohjelman toimittaa Rita Trötschkes.
Susanna Iivonen-Joko oon kertonut täällä, että turkin kielellä liioitellaan kauheasti? Jos esim. kahvi on jäähtynyt, se on turkkilaisen mielestä ”jääkylmää”. Suomeksi sanottaisiin korkeintaan ”haaleaa”. #kielet #kulttuuri
HannaRuotsalaisessa dokkarissa sanottiin apropå, ja taas ihastelin, kun se on niin hieno #sana ja harmittelin, ettei Suomessa enää kukaan sano #apropoo. ....ja sitten tajuan, että itse(kin) toistuvasti tägäilen, että #muuten.
Jatkossa en. EN!
Jatkossa tägäilen apropoo.
(Muita ihania sanoja randomisti eri kielillä esim. undskyld, utterly, Kimitö, pumpuli, Kajanaland. Ja sitten ahistaa, koska sain blackoutin, enkä muista yhtä ihanaa norjalaista sanaa. EDIT: AKKURAT!
PareKieli on jännää ja Ylen kaltaiset mediat vaikuttavat tietoisesti tai tiedostamatta mielikuviin. Ehkä tämän olisi voinut sanoittaa toisin, tai vaihtoehtoisesti voisi laajentaa "kätyri"-sanan käyttöä vaikka länsimaihinkin.
Aika vähän on ollut myös sodan kauhuista iranilaisten silmissä, ei taida olla montaa kirjeenvaihtajaa siellä.
Eero Suoranta / 艾若思Tampereen yliopiston kielikeskus on lopettamassa japanin, korean, kiinan, portugalin ja italian opetuksen. Syyksi kerrotaan, että kielikeskuksen pitää nykyisen budjetin puitteissa panostaa enemmän akateemiseen kirjoittamiseen sekä suomi toisena kielenä -opetukseen. Suosittujen japanin kurssien karsimista taas perustellaan sillä, ettei niitä voida järjestää joka vuosi, mikä vaikeuttaa opintojen suunnittelua. (Eli ensin järjestetään resurssien puuttuessa vaihtelevasti ja sitten tätä käytetään perusteluna sille, että ei järjestetä ollenkaan?)
Tällaiset päätökset kertovat vahvasti siitä, mikä arvo kansainväliselle osaamiselle ja kulttuurituntemukselle oikeasti annetaan. Kielten puhujien määrällä, opiskelijoiden kiinnostuksella niihin tai niiden merkityksellä tulevaisuuden kannalta ei ole väliä, kun on päätetty, että näillä ei ole väliä ja rahaa ei mistään anneta muuta kuin nyt korkeintaan tekoälyprofessuureihin.
Rauli Häyrynen 狼Voisin vaihtaa muutaman sanan sen/niiden kanssa jotka keksivät kielikuntien nimet afroaasialaiset kielet, austroaasialaiset kielet ja austronesialaiset kielet. Vähemmästäkin menee sekaisin.