Taas yksi vanhoista runoistani. Näistä näkee, että tuohon aikaan olin yökyöpeli. Nykyään ei jaksa.
Taas yksi vanhoista runoistani. Näistä näkee, että tuohon aikaan olin yökyöpeli. Nykyään ei jaksa.
Sanataideviikon kunniaksi jaan täälläkin runon. Kirjoitin sen tehtävänannosta, jonka julkaisi @LilyLaine toisessa kanavassa ("Haastan nyt teidät kaikki kokoamaan omia ammatillisia kirjanselkämysrunoja."). Alkuperäinen tarkoitus taitaa olla pinota kirjat päällekkäin, mutta minä olen laittanut myös vähän rinnakkain.
Alla runoni, jossa olen käyttänyt 15 kirjoitusaiheisen kirjan nimeä. Nimiä en ole muuttanut, paitsi alkukirjaimen kokoa, lisäksi olen lisännyt nimien väliin välimerkkejä. Laitahan perään omasi!
Rakennenautintoja kirjoittamisesta
Aristoteles Hollywoodissa kirjoittamassa: seinä, aukene, minusta tulee kirjailija!
Sanojen sylissä lyhyt onni: täydellinen lause on mahdoton yhtälö!
- Samat sanat, vaikea laji: maailman vaikein kieli, sanojen avaruus...
(Post scriptum: Kuinka teksti kirjoitetaan omaksi?)
Kriittisen korkeakoulun legendaariseen Kirjoittajakouluun on haku avoinna — hae viimeistään 30..4.2026!
https://www.kriittinenkorkeakoulu.fi/kurssitarjonta/kirjoittajakoulu/
#kirjoittaminen #luovakirjoittaminen #kirjallisuus #kirjoittajakoulu #kirjailijaksi #proosa #runous
Näin amatöörirunoilijana aiheet keskittyy hirveän useasti oman elämän kriiseihin kuten yksinäisyyteen, masennukseen jne.
Nykyään kuitenkin kun on lapsia ja oma perhe-elämä ja elämä on muutenkin ihan hyvällä pohjalla niin ne aiheet on vaihtuneet enemmän eksistentiaalisemmalle tasolle, vaikka sodan uhka ja oma filosofia elämässä, erinäinen ihmisten sorto ympäri maailmaa ja köyhyys.
Mitään Aulikki Oksasen tasoa niistä ei kuitenkaan edelleenkään löydy, mutta jos joskus kitaran rämpytyksen säestyksellä niitä pääsisi esittämään niin kiva
Jonne Haapala: Poissaoloharjoituksia
WSOY, 2026
Esikoisrunokokoelmassa on kepeyttä ja oivallusta. Paljolti mennään fragmentaarisella, aforistisella rakenteella, jossa tarjotaan ajatuksia pureskeltavaksi.
Kuvastossa on johdonmukaisuutta, välillä pysähdytään pidempien proosarunomaisempien katkelmien äärelle. Kaikkiaan varsin miellyttävä teos, mutta ei tavalla, joka on liian ilmeistä tai helppoa.
Syvyyttä kyllä löytyy, jos kokoelman äärelle pysähtyy, mutta samalla lukijaa ei aktiivisesti työnnetä pois. Mainio avaus esikoiskirjailijalta.
Kalevalan päivän kunniaksi luentoa varten pikaisesti suomentamani runo Tang-kaudelta:
Runo kätketystä katkeruudesta
Tekijä: Anyi-kujan nainen
Povaan, että rotkosta nousemisen päivänä
syksyisellä joella on aallokkoista.
Balingissa on satanut koko yön
”Mulanin laulu” viiltää sisuksiani.
Anyi-kuja löytyi aikoinaan nykyisessä Hunanin maakunnassa sijainneesta Balingista. Runon saatesanoissa ”Tangin kootuissa runoissa” kerrotaan, että Zang Xia -niminen oppinut asui kujalla vuokralla ja näki kerran unessaan itkevän vaimon, joka lausui hänelle nämä säkeet. Kokoelmassa runo on siis sisällytetty aaveiden kirjoittamia värssyjä sisältävään osioon.
”Mulanin laulu” viittaa balladiin, jossa nuori nainen pukeutuu mieheksi ja lähtee isänsä sijasta sotaan. Pertti Niemisen suomennos siitä löytyy hänen kirjastaan Päivä näin kaunis ja tyyni.
#runous #suomennokset #kääntäminen #Kiina #kirjallisuus #Mulan #aaveet #KalevalanPäivä
Olen Radio Kalevan Kukamitähäh!?-ohjelmassa taas torstaiaamussa klo 7.40 alkaen. Podcast ja videoversio ohjelmasta tulevat kai viikko radioinnin jälkeen. Aiheeksi otin kulttuurin marginaalista leikkaamisen mahdolliset vaikutukset keskivertokaduntallaajaan. Esimerkkinä vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuki kirjastoille, jonka nykyinen hallitus poisti kokonaan.
Eli puhetta erilaisista ideoiden ja inspiraatioiden tuotantoketjuista ja ekosysteemeistä. Nauhoitus meni aika pahasti yliajalle, joten varmaan osia jutusteluista tullaan pätkimään. Miu.
#runous #kirjallisuus #kirjasto #radiokaleva #oulu #runomastodon #kirjamastodon #kulttuuri #leikkaukset #saksetseis #vähälevikkisenlaatukirjallisuudenostotuki
Merkityksellinen osa kirjoittamiseni niin sanottua "prosessia" on aika lailla poikkeuksetta semmoinen, että työstän käsikirjoituksen niin pitkälle kuin itsenäisesti siinä kohdassa pystyn, siis totta vieköön ihan tosissani yritän, ja sitten kun lähetän käsistä toiselle ihmiselle luettavaksi palautetta varten, katsokaa, näin minä painan "lähetä" jaaa... saman tien Plinks, plonks! alkavat auringonkokoiset idealamput syttyä: Hei sehän pitää se yksi kokonainen fuckin' osio poistaa ja muuttaa varaosiksi! Ja hei, se yksi toinen juttu, sehän pitää liittää karsittuna sen yhden tekstin loppuun! Ja! Ja! Ja! Ja mahdollisesti niin edelleen.
Jostain syystä oli fiilis, että tällä kertaa se ei tapahdu. Naur. No, hyvä että ideoita tapahtuu. Asiaan liittyvää nolostelua on kyllä edelleen vaikeaa niellä.
Nolous 1: Voi ei lähetin hirveää sössöä luettavaksi! Minut arvotetaan ihmisenä sen perusteella! Ja
Nolous 2: Voi ei mitä sähläämistä laitella viestejä perään ja pistää toisen ihmisen sisältävä tapahtuma uusiksi! KAIKKI ON PILALLA!
Tätä mielen toimintoa ei voi myöskään feikata tai yrittää kiertää - olen totta vieköön yrittänyt.
Onneksi runoudella tienaa Suomessa miljoonia niin kaikki tunnekuohunpoikasetkin ovat ihan pikkuriikkisen ruikkuisia pikkujuttuja, jotka hautautuvat nopeasti pohdintoihin, että ostaisiko seuraavaksi platinaisen vai timanttisen hevosen, jolla ratsastaa kulttuuripääkaupunki Oulun seurapiireihin taas kerran palvottavaksi.
#runous #kirjallisuus #kirja #kirotus #kirjoittaminen #käsis
Avasin eilen radion lenkiltä tullessamme, ja joku ohjelma oli kesken. Siinä puhuttiin Eeva Kilvestä, ja kun puhuttiin niin pitkään, pelästyin, että onko #EevaKilpi guallu; silloinhan sitä raivataan ex tempore ohjelmistoon pitkää pätkää muisteluun.
Mutta ei onneks ollut #Kilpi guallu. Vaan eilen oli hänen syntymäpäivänsä. 98 vuotta. HUH! Ja WAU!
Ko. ohjelma oli #HavaintojaMuutoksesta, ja sen voi kuunnella Areenasta:

Runoissa soi aiempien sukupolvien laulu. Eeva Kilpi on luonut runoja ja teoksia usealla eri vuosikymmenellä. Hän ei ole taipunut ajan hengen trendien tai vaatimusten alle. Hän on puolustanut niin metsiä kuin muunlajisiakin. Miten runous voi auttaa suunnistamaan elämässä? Miten tulevaisuutta voi rakentaa runojen kautta? Toimittaja Satu Kivelän vieraana kirja-alan ammattilainen ja kirjoittaja Anna-Riikka Carlson ja Puistokatu 4:n toiminnanjohtaja Minttu Jaakkola.
Tämän runon ensimmäisen version kirjoitin 20 vuotta ja viikko sitten.