"Perseilyä".
Melkein kaksi vuotta sai odottaa Runografin kritiikkiä Etäisyys, leikistä ja mm. tällainen tuli:
"Myös runoissa välähtelevä rikkinäinen mies -trooppi yskityttää, etenkin kun se heitetään ilmoille geneerisesti kuin kulunut iskulause. Teoksen minä on muutenkin ehkä ärsyttävin, johon olen runouden kontekstissa törmännyt (ja olen sentään lukenut useita Sami Liuhdon kirjoja). Lyyrinen perseily on aukeamille naulattu perusmoodi, joka ajoittain lipuu kohti psykologista realismia. Tämä lienee toki tarkoituksellista ja ajatuksen tasolla kiinnostavaa. Runojen minä ei kuitenkaan avaudu ja sen yhteys tekstuaaliseen maailmaan jää etäiseksi."
"Perseilyä" mun vuosien työ. En voi ymmärtää, että voi olla ok kirjoittaa tämmöistä. Jos kriitikkona toimii, jonkinlainen minimi pitäisi olla, että tunnistaa, miten kapea oma ymmärrys maailmasta on, eikä maalata vääräksi ja paskaksi kaikkea, mikä aiheuttaa itsessä hankalaa oloa. Aivan kummallisen ylimielistä tekstiä ja naiivin jäykkää tapaa tulkita tai oikeastaan jättää tulkitsematta asioita. Kyllä tympii, että Runografia tässä hiljattain oikein hehkutin.
Mietin, että toivoisinko, että maailman otsovenhot olisivat joutuneet elämään elämän, jonka pohjalta voi ymmärtää tällaisen kirjan täysin, niin kuin monet ovat joutuneet elämään. Tämä ei olisi kiva toivotus.
Kiitos kai sitten tästä. Aika paljon on ollut toisenlaisia mielipiteitä, vaan tämähän se nyt jää mieleen. Ja jotkut voivat hyvinkin luulla, että tuo teksti on totuus minun työstäni. Ehkä ns. kritiikin kirjoittajan kaltaiset ihmiset myös iloitsevat, että kirjani lytätään tällä tavalla. Hieno juttu. Hyvää vappua minulle.
https://runografi.fi/kirjat/taikapiiri-rakoilee/
#runous #kirjallisuus #kirjamastodon #runomastodon