Luin taas jutun siitä, miten kielimallit tuhoavat aloja ja miten väistämätöntä se on ja miten parin kolmen vuoden kuluttua on sellaista ja tällaista, ja Siksi Kaiken On Nyt Muututtava.

Ensin mietin että tähän täytyy linkittää, tästä täytyy somettaa. Sitten iski tunne, että miksi, monesko tällainen tää on? Kaikki tietävät jo samat jutut, ja jatkuva väistämättömyyden diskurssi vain lannistaa. Olen syyllistynyt siihen itsekin. Aion vastedes yrittää miettiä, onko jaettavassa jutussa minkäänlaista validia kritiikkiä ennen kuin lisään omaa ja muiden ahdistusta. Ymmärtävätköhän toimittajat, mikä konkretiannälkä ihmisillä on tässä asiassa? Miten voin suojautua. Miten voin vastustaa. Miten voin rikkoa nämä mekanismit. Näistä syistä toivoa vielä on….

@jussi_og Tuntuu että kansainvälisessä mediassa on jo ehkä siirrytty kysymykseen "mitä voimme tehdä" ja nostetaan entistä useammin myös näkökulmaa, ettei kyseessä ole väistämätön kehitys, vaan ihmiset ovat luoneet AI:n ja ihmiset voivat myös päättää mitä sillä tehdään ja miten paljon valtaa sille annetaan. Tämä keskusteltu tuntuu Suomessa olevan vielä aika alullaan.
@lukija @jussi_og tuntuu että suomalaiset on monessa asiassa jättäytyneet kehityksen takapenkille. Olennaiset keskustelut käydään muualla ja Suomi junnaa jäljessä ja epärelevanttina.
@magdalenahai @lukija @jussi_og
Tässä näkyy suomalainen insinörismi pahimmillaan, ei täällä käydä kriittistä keskustelua teknologioista, tai ylipäätään keskustelua teknologioista muista kuin teknisestä tai talouden näkökulmasta (ja talouden näkökulmakin on HS VISIO -tasoa)
@turmalina @magdalenahai @lukija @jussi_og Kriittistä keskustelua käydään yliopistoissa - ja jopa amkissa, ainakin jos se minusta riippuu - mutta sillä ei oikein ole tilaa siirtyä niiden ulkopuolelle, missä odotetaan yksinomaan lisää tehokkuutta, lisää suorituksia, lisää mahdollisuuksia irtisanoa ja sitä, että joku muu (=uusin teknologia) hoitaisi kaiken aikaavievän tai vaivannäköä vaativan.
@miiakosonen @turmalina @magdalenahai @lukija @jussi_og erityisesti amk viitekehyksessä nimenomaan tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen on koko toiminnan ydin; joko tuottamalla osaajia yritysten tarpeisiin tai innovaatioiden jalkauttaminen alueen yrityksiin ja toimijoihin. LIsäksi vähenevien nuorten Suomessa varsinkin maaseutujen amk:it ja yliopistot toimivat miinussummapelissä, jossa yhden menestys on kahdelta muulta pois. => halu uskoa kielimallien autuaaksi tekevään vaikutukseen on melko suuri. Mielenkiintoisesti kielimallit heikentävät oppimistuloksia, joten siinäkin päästään ojasta allikkoon.

@mojala @turmalina @magdalenahai @lukija @jussi_og Jep. Toistaiseksi ainoa positiivinen kehityskulku on se, että alueelliset korkeakoulut voivat kehittää alueellista tekoälyä - siis jatko-opettavat malleja ymmärtämään vaikkapa paikallishistoriaa, kuten oheisessa esimerkissä.

Yliopistoaikaiset tutut valitettavan usein eivät kehitä sitäkään vähää, vaan ihmettelevät vierestä suuryritysten touhuja.

#TKIhommat #DigitaliaFI

https://etkot-botti.memorylab.fi/

ETKOT-botti

Conversational access to archival collections

@miiakosonen

Yritin löytää tuosta ETKOT-botista jotain teknistä taustaa (lähinnä et millä materiaalilla ja mallilla se on "koulutettu") mut en osannut. Onko sulla heittää jotain linkkiä tutkimusrapsoihin tai johonkin arkkitehtuurikuvaan?

@mojala @turmalina @magdalenahai @lukija @jussi_og

@nihkeys @mojala @turmalina @magdalenahai @lukija @jussi_og Suattoipa taas olla meikäläisellä linkitykset pielessä. Oheisella sivulla on tarkempi (?) kuvaus. https://memorylab.fi/etkot-botti/
ETKOT-botti – Memory Lab

@miiakosonen @mojala @turmalina @magdalenahai @lukija @jussi_og Kiitos!

Googlen Gemma3 näyttäis olevan pohjalla ja RAG päälle. (Lähinnä heille joita eettisyys kiinnostaa ja miten se on ratkaistu tässä)