Kirjoitin Helsingin Sanomiin digitaalisesta itsenäisyydestä 📰

Eurooppalaisille digitaalisille palveluille on kasvavaa kysyntää – ja Suomella olisi sekä osaaminen että kyvykkyys vastata siihen. Samalla kun julkishallintomme nojaa yhdysvaltalaisiin alustoihin, rakentavat Tanska, Ranska, Saksa ja Viro jo omia järjestelmiään.

@digitaalinenitsenaisyys

#digitaalinenitsenäisyys #huoltovarmuus #teknologia #julkishallinto

1/

@laurilavanti Onko meillä?

Meillä on kyllä vielä ihmisiä, jotka ovat osaavia, mutta meillä ei ole rakenteita hyödyntää sitä. Ja tuo osaaminen ei ole ikuista.

Mulla on ollu opetussuunnitelman ATK (kyllä, käytän tota termiä)-opetuksesta pitkään aika painokelvoton mielipide, ja me on Nokian päivistä asti ulkoistettu alan hommia laajalti. Meidän yliopistot on ulkoistanut omat palvelunsa eri tekijöille. Meidän julkinen puoli ei ole koskaan oppinut miten softapuolen kilpailutuksen pitäisi toimia. Tää kaikki on johtanut siihen, et meiän yleinen taitotaso muihin maihin nähden on laskenut melko rankasti sitten 90- ja 2000-lukujen.

Tähän ei auta sekään, että meikän ikäiset millenniaalit joutui opetteleen paljon enemmän tietokoneiden toiminnasta ihan peruskäyttöä varten kuin mitä nykyään vaaditaan. Opetuksen lisäys ei ole onnistunut korvaamaan tuota eroa.

Sitten meikäläiset alkaa olla jo aika vanhoja. Vaikka meikä (ja useempi muu jolle oon jutellu) vois rehellisesti harkita julkisten palvelujen koodaamista puoli-ilmaiseksi verrattuna siihen palkkaan mitä konsulttina olemisesta saa, niin julkiselle puolelle edes ilmaisen koodin saamisesta on tehty niin typerän vaikeeta ees alottaa, että sitä pääsee tekemään valtiotasolla käytännössä ainoostaan ne firmat, jotka panostaa enemmän markkinointiin kuin tekniseen osaamiseen. Osa meistä jaksoi yrittää aikansa avoimen koodin kanssa 10-20 vuotta sitten, useimmat eivät enää.

Samaan aikaan mainitut Tanska, Ranska, Saksa ja Viro aloittivat tän touhun pienemmässä skalassa vuosikymmen sitten.

Tää suunta saattaa kääntyä täälläkin, nyt kun digitaalinen itsenäisyys on trendikästä, mut me ollaan jälessä muita EU-maita about joka mittausakselilla. Ja pelkästään trendejä seuraamalla ei tuu hyvää teknistä lopputulosta, jos sitä kulttuuria, mikä trendin syntymiseen vaadittiin on ajettu alas valtiotasolla pitemmän aikaa.

Mutta siis no, paras hetki alottaa tuon asian suhteen asiantuntijoitten kuunteleminen oli 20 vuotta sitten, toiseksi paras hetki on nyt. Ja EU-tasolla sitä on jopa tapahtumassa, Suomessa vielä vähemmin. Toivonkipinöitä on kuiten esim. sinun ja Aura Sallan kohalla, toivoisin et löytyis joka puolueesta joku jossai vaiheessa joka ajais tähän hommaan jotain järkee. Mäihällä tää homma alkaa olla kohillaan siinä välissä kun meikä eläköityy.

@ananas @laurilavanti Tässä pitäisi olla joku rajaus sen kanssa mitä pitäisi osata tehdä itse ja mitä voi aina ostaa. Eihän Suomi ole *koskaan* ollut digitaalisesti suvereeni - paitsi ehkä Esko oli melko suomalainen 🙂 Ennen pilveäkin kaikki laitteet ja softat muutamaa pientä poikkeusta lukuunottamatta oli USAsta.

Yritän kysyä: mitä 5,6 miljoonaisen kansan pitäisi aina pystyä tekemään itse? Onko ongelma oikeasti capex vs. opex?

@lotneuv @ananas @laurilavanti kaikkea ei varmasti kannata itse yrittää kokonaan tehdä, mutta sopivasti lisensoitu ja hallinnoitu avoin lähdekoodi auttaisi tässä huomattavasti ja vähentäisi riskejä kun mm. toimittajan vaihtaminen olisi aina realistista.

Drupalin pääkehittäjä Dries Buytaert kirjoitti tuosta lisensointiaspektista hyvin: https://dri.es/the-software-sovereignty-scale

Voisi ollakin hyvä jos saataisiin arvioitua ja listattua eri projektien ja lisenssien soveltuvuutta digitaaliseen itsenäisyyteen.

The Software Sovereignty Scale

Digital sovereignty depends less on where software comes from and more on who controls it. This post introduces a scale showing which technologies can never be taken away.

@ikuturso @lotneuv @laurilavanti Hyvä luku.

EU:lla on oma EUPL1.2 -lisenssi, mikä menee tuossa A-kategoriaan pienellä *:llä (johdannaisteokset voi lisensoida yhteensopivalla lisenssillä). Mutta joka ainoan lisenssin voi pilata CLA-teksteillä, mitkä tuossa tekstissä mainitaankin.

Tarkennan vielä että avoimeen koodiin tuo suojaa se, että sitä kirjoittaneet pitävät omat oikeutensa itsellään eivätkä anna sitä ylläpitäjälle. Tällöin ylläpitäjä ei voi itsekään vaihtaa lisenssiä, koska ei enää omista kaikkia IPR-oikeuksia teokseen.

Ja tähän väliin muistutus: Jos teet avoimen koodin hommia vapaa-aikanasi, älä ikinä allekirjoita CLA:ta.