Kirjoitin Helsingin Sanomiin digitaalisesta itsenäisyydestä 📰
Eurooppalaisille digitaalisille palveluille on kasvavaa kysyntää – ja Suomella olisi sekä osaaminen että kyvykkyys vastata siihen. Samalla kun julkishallintomme nojaa yhdysvaltalaisiin alustoihin, rakentavat Tanska, Ranska, Saksa ja Viro jo omia järjestelmiään.
#digitaalinenitsenäisyys #huoltovarmuus #teknologia #julkishallinto
1/
@laurilavanti Onko meillä?
Meillä on kyllä vielä ihmisiä, jotka ovat osaavia, mutta meillä ei ole rakenteita hyödyntää sitä. Ja tuo osaaminen ei ole ikuista.
Mulla on ollu opetussuunnitelman ATK (kyllä, käytän tota termiä)-opetuksesta pitkään aika painokelvoton mielipide, ja me on Nokian päivistä asti ulkoistettu alan hommia laajalti. Meidän yliopistot on ulkoistanut omat palvelunsa eri tekijöille. Meidän julkinen puoli ei ole koskaan oppinut miten softapuolen kilpailutuksen pitäisi toimia. Tää kaikki on johtanut siihen, et meiän yleinen taitotaso muihin maihin nähden on laskenut melko rankasti sitten 90- ja 2000-lukujen.
Tähän ei auta sekään, että meikän ikäiset millenniaalit joutui opetteleen paljon enemmän tietokoneiden toiminnasta ihan peruskäyttöä varten kuin mitä nykyään vaaditaan. Opetuksen lisäys ei ole onnistunut korvaamaan tuota eroa.
Sitten meikäläiset alkaa olla jo aika vanhoja. Vaikka meikä (ja useempi muu jolle oon jutellu) vois rehellisesti harkita julkisten palvelujen koodaamista puoli-ilmaiseksi verrattuna siihen palkkaan mitä konsulttina olemisesta saa, niin julkiselle puolelle edes ilmaisen koodin saamisesta on tehty niin typerän vaikeeta ees alottaa, että sitä pääsee tekemään valtiotasolla käytännössä ainoostaan ne firmat, jotka panostaa enemmän markkinointiin kuin tekniseen osaamiseen. Osa meistä jaksoi yrittää aikansa avoimen koodin kanssa 10-20 vuotta sitten, useimmat eivät enää.
Samaan aikaan mainitut Tanska, Ranska, Saksa ja Viro aloittivat tän touhun pienemmässä skalassa vuosikymmen sitten.
Tää suunta saattaa kääntyä täälläkin, nyt kun digitaalinen itsenäisyys on trendikästä, mut me ollaan jälessä muita EU-maita about joka mittausakselilla. Ja pelkästään trendejä seuraamalla ei tuu hyvää teknistä lopputulosta, jos sitä kulttuuria, mikä trendin syntymiseen vaadittiin on ajettu alas valtiotasolla pitemmän aikaa.
Mutta siis no, paras hetki alottaa tuon asian suhteen asiantuntijoitten kuunteleminen oli 20 vuotta sitten, toiseksi paras hetki on nyt. Ja EU-tasolla sitä on jopa tapahtumassa, Suomessa vielä vähemmin. Toivonkipinöitä on kuiten esim. sinun ja Aura Sallan kohalla, toivoisin et löytyis joka puolueesta joku jossai vaiheessa joka ajais tähän hommaan jotain järkee. Mäihällä tää homma alkaa olla kohillaan siinä välissä kun meikä eläköityy.
@ananas eihän se mitenkään helppoa tule olemaan
Mutta meillä on kyllä vielä softa kehityksen osaajia tarpeeksi, nyt pitää saada ne rakenteet ja puitteet kuntoon
@laurilavanti Noh, tuo digitaalinen itsenäisyys- kansalaisaloite on sinänsä askel oikeaan suuntaan, mutta sitten tarttis oikeasti konkreettisempia toimia niitten rakenteitten ja puitteiden väsäämiseksi.
Omat ehotukset minkä pitäis muuttua:
1. Opetussuunnitelmassa pitää erottaa ohjemointiopetus matematiikasta. Siinä että ne on yhistetty ei oo koskaan ollut mitään päätä eikä häntää. Ja tää ei oo hyvä kummallekkaan ohjelmoinnille eikä matematiikalle.
2. Rahankeräyslakiin tarttee antaa mahollisuus pyytää lahjoituksia avoimen lähdekoodin projekteihin. Tällä hetkellä paras tapa varmistaa, ettet riko rahankeräyslakia yleisten avoimen koodin projektien rahoitusmenetelmien kans on se, että geoblokkaat Suomen jos oot suomalainen devaaja.
3. Julkisen puolen softahankinnoille pitää tehä uudet, järkevämmät säännökset. Nykyiset tuntuu olevan kirjotettu silleen, et vastaus kaikkeen on pakosta joku Tieto / Accenture tai joku muu iso lafka, joilla on kyseenalane onnistumishistoria, ja hemmetin rankasti ylihinnotellut projektit.
Paljon muitakin löytyis, mut nää on nyt ne isoimmat voitot mitä nään tarpeellisina.
@ananas erityisesti kolmonen on sellanen mitä näen isona ongelmana
Ykköseen en oo perehtynyt tarpeeksi (vielä)
Kakkonen ehdottomasti
@laurilavanti Jooh, no, en tiiä tartteeko kaikkien noihin kaikkiin ees ottaa kantaa. Tarvittais vaan enemmän ihmisiä jotka tietää ja/tai välittää näistä asioista päätösvaltaisiin rooleihin, niin voitais saaha parempia päätöksiä aikaan yleisesti asian suhteen, eikä vaan toivoa että jotain tyyliin nykyinen jenkkimeno tapahtuu, että asialle tulee tarpeeksi näkyvyyttä että siitä aletaan puhumaan enemmälti. Ja tosiaan niitä ihmisiä tarttettais useammasta puolueesta.
Toi eka kohta tossa lähinnä on itelle semmonen mistä on kohtuullisen vahvat mielipiteet kun matematiikka, ohjelmointi, ja koulutus on kaikki sydäntä lähellä.
@ananas @laurilavanti Tässä pitäisi olla joku rajaus sen kanssa mitä pitäisi osata tehdä itse ja mitä voi aina ostaa. Eihän Suomi ole *koskaan* ollut digitaalisesti suvereeni - paitsi ehkä Esko oli melko suomalainen 🙂 Ennen pilveäkin kaikki laitteet ja softat muutamaa pientä poikkeusta lukuunottamatta oli USAsta.
Yritän kysyä: mitä 5,6 miljoonaisen kansan pitäisi aina pystyä tekemään itse? Onko ongelma oikeasti capex vs. opex?
@lotneuv @ananas kyllä meillä osaamista olisi vaikka kaiken tekemiseen itse
Tärkeintä on, että huomioitaisiin myös geopolitiikka hankinnoissa, varauduttaisiin pahan päivän varalle ja huolehdittaisiin siitä, että ei jäädä loukkuun ulkomaisten palveluiden päälle
Enkä itse pidä realistisena kriittistenkään palveluiden tekemistä vain Suomesta käsin, vaan lähes varmasti tarvitaan EU/ETA-alueen laajempia markkinoita
@lotneuv @ananas @laurilavanti kaikkea ei varmasti kannata itse yrittää kokonaan tehdä, mutta sopivasti lisensoitu ja hallinnoitu avoin lähdekoodi auttaisi tässä huomattavasti ja vähentäisi riskejä kun mm. toimittajan vaihtaminen olisi aina realistista.
Drupalin pääkehittäjä Dries Buytaert kirjoitti tuosta lisensointiaspektista hyvin: https://dri.es/the-software-sovereignty-scale
Voisi ollakin hyvä jos saataisiin arvioitua ja listattua eri projektien ja lisenssien soveltuvuutta digitaaliseen itsenäisyyteen.
@ikuturso @lotneuv @laurilavanti Hyvä luku.
EU:lla on oma EUPL1.2 -lisenssi, mikä menee tuossa A-kategoriaan pienellä *:llä (johdannaisteokset voi lisensoida yhteensopivalla lisenssillä). Mutta joka ainoan lisenssin voi pilata CLA-teksteillä, mitkä tuossa tekstissä mainitaankin.
Tarkennan vielä että avoimeen koodiin tuo suojaa se, että sitä kirjoittaneet pitävät omat oikeutensa itsellään eivätkä anna sitä ylläpitäjälle. Tällöin ylläpitäjä ei voi itsekään vaihtaa lisenssiä, koska ei enää omista kaikkia IPR-oikeuksia teokseen.
Ja tähän väliin muistutus: Jos teet avoimen koodin hommia vapaa-aikanasi, älä ikinä allekirjoita CLA:ta.
Lauri Lavanti
ananas
Lotneuv
ikuturso 🇪🇺