Tommi Nieminen
Satunnainen koulumuisto: Kun lukion matikassa opetettiin #kompleksiluku'ja, lähdettiin vain siitä, että ”leikitääs että miinus 1:n neliöjuuri on sanotaan nyt vaikka i”, minkä jälkeen esitettiin kaikenlaisia laskusääntöjä keksityille luvuille. Tuli mieleen, että entäs jos minä ensin esittäisin, että 0/0 on hiirenkäkkyrä, minkä jälkeen antaisin kauhean liudan sääntöjä hiirenkäkkyröillä laskemiseksi… mutten ikinä mitään syytä, miksi PITÄISI laskea! #koulu #matematiikka #didaktiikka
Feb 6 at 2:54pmWeb
Show threadTommi NieminenFeb 6

Noin yleisesti ottaen muutettavat muuttaen: kun omalla alalla opetetaan vaikka lauseenjäseniä (sikäli kuin enää opetetaankaan*), kannattaa varmaan ensin lähteä perustelemaan, minkä ihmeen vuoksi. Pelkästään jokin ”tässä lausessa Pekka on objekti” ei paljon ketään syyhytä.

*) Sanon siis yliopistossa aloittaneita suomen kielen opiskelijoita opettaneena. Aivan alkeista oli usein lähdettävä, mitään ei ollut kieliopista päähän jäänyt kouluajoilta.

Show threadSusanna Iivonen-Feb 6
@tomminieminen Aikuisena on monta kertaa tullut vastaan se, että miksi ihmeessä joku asia on opetettu jollain tavalla. Toisaalta moni asia on myöhemmin osoittautunut hyödylliseksi. Niinku vaikka saksa. Vaikka emmä mitään akkusatiivia tai datiivia ole tarvinnu. Riittää, että ymmärtää ja tulee ymmärretyksi. Mun mies halus kypsän pihvin Saksan maaseudulla ja tarjoilija kysy, että ”durch?”, ja mä olin et joo, just sellanen. Läpi paistettu.