Erehdyin poistumaan linnoituksestani ja ajauduin vaatekaupoille. Kolmen kaupan tarjonnan selasin läpi, ensimmäisestä poistuin melko pian sen jälkeen, kun myyjä rupesi minulle pyytämättä puhumaan. Kamalaa, vieras ihminen, sosiaalinen tilanne!

Yhdet kivat housut löysin ja ostopäätöksenkin jo tein, kunnes muistin tarkistaa valmistusmaan: Kiinapa tietenkin, se siitä sitten. Käsittämätöntä, miten paljon kaupoissa tarjolla olevista vaatteista (ja muustakin) on tehty Kiinassa. Paljon löysin sellaisia, mitkä muiden ihmisten päällä ovat näyttäneet kivalta riippumatta siitä, ovatko he hinteliä vai reheviä, mutta itselleni en saata moisia kuvitella. Muutamaa epäkiinalaista sovitinkin, mutta hyvänen aika, kuinka oma peilikuva näytti naurettavalta niissä koltuissa! Vaatekaupat eivät ole minua varten. Jos olisin rikas, palkkaisin tyypin, joka hankkisi minulle vaatteet.

Ostin sitten pussillisen pähkinöitä ja palasin kotiin. Jos teinien kesälomille pääsy on kiinni siitä, mitä minulla on heidän kevätjuhlassaan päälläni, olkoon niin.

#vaatekauppa #ahdistus

Kävin Itiksessä kolmessa ketjuliikkeen vaatekaupassa keskiviikkona noin klo 19.15 - 19.45. Asiakkaita ei ollut nimeksikään. Silti yhdessäkään kukaan myyjä ei oma-aloitteisesti tervehtinyt tai tullut asiakkaan luokse. Muutenkin töykeyden aste muistutti kaupankäyntiä entisen Neuvostoliiton kivijalkamyymälöissä. Kun lopulta sovituksen jälkeen ostin kauluspaidan, myyjä työnsi sen maksun saatuaan myttynä eteeni.

#vaatekauppa #kauppaketju #Itis