KirjapiiloIhana juttu Ylellä, oli hukkua kaikkeen perusp•skaan https://yle.fi/a/74-20211261
Vasemmisto Nyt!Työelämän heikennys ei ole vahinko – se on suunta
Tämä ei ole yksittäinen lakimuutos, vaan tämä on usean muutoksen jatkumo.
Tämä ei ole tekninen korjaus, eikä tällä korjata työllisyyttä, saati pyritäkään korjaamaan työelämän reiluutta.
Tämä on monien verhoilujen keinoin hyssytelty linjaus, jolla eriarvoistetaan ja vähennetään yksilön turvaa.
Työelämän heikennyslaki etenee, ja mukana etenee ajatusmalli, jossa työntekijä nähdään joustovarana – ei ihmisenä; yhteiskunnan kantavana voimana, vaan riskinä, jota heikenneyslain toimesta tulee hallita ja pitää kurissa.
Kun määräaikaisuuksia helpotetaan, irtisanomissuojaa murennetaan ja neuvotteluasema viedään pois työntekijältä ties minne palavereihin, ei vaikutus ole tietenkään neutraali. Se kohdistuu aina niihin, joilla on vähiten puskuria: nuoriin, pätkätyöläisiin, matalapalkka-aloihin, hoivaan ja palveluihin – aloihin, joissa ”joustaminen” tarkoittaa epävarmuutta arjessa etenkin heillä, joiden ostovoima ja joukolla vaikuttamisen mahdollisuudet ovat heikot jo entuudestaan.
Vaikutus ei näy heti – siksi se on vaarallinen
Heikennysten todellinen vaikutus ei näy heti tilastoissa, vaan se näkyy hiljalleen arjessa.
Se näkyy monissa jo osittain olemassaolevissa ongelmissa: Määräaikaisissa työsuhteissa ei enää uskalleta kieltäytyä ylimääräisistä vuoroista, vaikka jaksaminen olisi jo äärirajoilla. Vuorojen jatkuvasta muuttamisesta, tai viime hetken ilmoituksista ei uskalleta huomauttaa – Oikeuksista tiedetään, mutta niitä ei käytetä, vaan työpaikoilla vaietaan; Ei siksi, ettei olisi mielipiteitä, vaan siksi, että pelätään seuraavan vuoron, jatkosopimuksen tai työpaikan puolesta.
Työelämästä tulee näin selviytymistä, ei osallistumista, joka voi johtaa järjestäytymättömyyteen ja näennäisiin ”sopimuksiin”, joissa työntekijän vaihtoehdot voidaan vain sanella.
Tämä ei ole tehokasta talouspolitiikkaa – Tämä on lyhytnäköistä vallankäyttöä.
Heikennyspolitiikka ei ole uhka ainoastaan yksittäiselle työntekijälle – myös demokratialle
Työelämä ei ole irrallinen saareke, vaan osa demokratiaa.
Kun työntekijän asemaa heikennetään järjestelmällisesti, kavennetaan samalla ihmisten todellista vapautta vaikuttaa omaan elämäänsä. Kun neuvottelusuhde muuttuu yksipuoliseksi, muuttuu myös yhteiskunta samaan suuntaan.
Silloin päätösvalta kasaantuu ja vastuu siirtyy alaspäin, kun taas valta ylöspäin, joka taas voi johtaa monen kohdalla kokemukseen, ettei ääntä kannata käyttää – Ei työpaikalla, eikä vaaliuurnilla.
Se on vaarallinen kehityssuunta.
Ei äänekäs, vaan hiljainen.
Ei hetkellinen, vaan rakenteellinen.
Tämä ei ole väistämätöntä
Työelämän tulevaisuus ei ole luonnonlaki. Se on valintojen summa.
Voimme yhdessä rakentaa työelämää, jossa joustot ja turva kulkevat yhdessä, sekä vahvistaa luottamusta pakottamisen sijaan.
Voimme tehdä uudistuksia, jotka lisäävät osallisuutta – eivät pelkoa.
Mutta se vaatii sen, että myönnämme, mitä nyt ollaan tekemässä.
Tämä ei ole ”välttämätön sopeutus” – Tämä on vaarallinen poliittinen suunta.
Suuntaa voi muuttaa, jos siitä uskalletaan puhua rehellisesti!
Vasemmistoliitto ei ole valmis hyväksymään työelämää, jossa pelko on toimintamalli ja hiljaisuus sopimus.
Jos haluat työelämän, jossa vuoroista voi puhua, oikeuksia voi käyttää ja ihmiset eivät ole joustoja, vaan tekijöitä – Liity mukaan. https://vasemmisto.fi/liity-jaseneksi/
Tämä ei muutu itsestään.
Mutta tämä muuttuu yhdessä.
Petteri Heimonen
Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen, Pääluottamusedustaja, työsuojeluvaltuutettu, kunnallisvaltuutettu(vara) sekä erotuomari.
Ramu@KirstiEra Tuo mainittu valokuvataulu on ihan huippu -tavallaan versio Tank Manista. Ja muutenkin, mahtavaa, että tällainen ajattelu ja toiminta yhdistää yli sukupolvien. #demokratia #elokapina #poliisi #osallisuus #vaikuttaminen #ilmasto #politiikka #kansalaisoikeudet
Susanna Iivonen-@mustikkasoppa Kuka mahtaa vastata osallisuustyöstä? #Helsinki on ainoa paikka, jossa hyvinvointialue ja kaupunki ovat käytännössä sama asia. #sosiaalityö #osallisuus
pilvinummiSuomi on yksi vuorovaikutteisen suunnittelun edelläkävijöistä rakennetun ympäristön suhteen. Meillä on ollut yli 20 vuotta voimassa sellainen kaavoitusta ohjaava lainsäädäntö, jonka tavoitteena on, että kaikilla olisi mahdollisuus osallistua oman elinympäristönsä suunnitteluun. Parhaillaan lausuntokierroksella oleva alueidenkäyttölain uudistus heikentäisi osallistumista ja vuorovaikutusta.
Mistä on kysymys? Miksi osallistumismahdollisuuksia halutaan rapauttaa?
Kirjoitimme tutkijaporukalla näkemyksemme blogiin: https://osallistuminen.fi/alueidenkayttolain-luonnos-heikentaisi-osallistumista/
Marko NousiainenJos pohdit, millainen osallisuutta edistävä toiminta voisi olla vaikuttavaa, kannattaa lukaista äskettäin julkaistu artikkelini Sosiaalilääketieteellisestä aikakauslehdestä. Artikkelissa käsitellään esr-hankkeiden tuloksia,vaikutusmekanismeja ja konteksteja, ja se julkaistiin osana
hyvinvointipalvelujen teemanumeroa. Artikkeli löytyy täältä: https://doi.org/10.23990/sa.143885 #osallisuus #esr #sla
hyvinvointipalvelujen teemanumeroa. Artikkeli löytyy täältä: https://doi.org/10.23990/sa.143885 #osallisuus #esr #sla
Osallisuuden kokemuksen vahvistuminen ESR-hankkeissa: tulokset, mekanismit ja kontekstit
Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa ymmärrystä haavoittuvassa asemassa olevien osallisuutta edistävien interventioiden vaikuttavuuden ehdoista ja mahdollisuuksista tarkastelemalla viiden ESR-hankkeen tuloksia ja vaikutusmekanismeja. Tutkimuskysymykset ovat, ovatko hankkeet onnistuneet vahvistamaan osallistujiensa osallisuuden kokemusta, ja millaisia ovat tulokset, vaikutusmekanismit ja niiden toiminnan edellyttämät kontekstit. Lisäksi tarkastellaan, miten osallisuuden kokemuksen muutokset voivat heijastua koettuun hyvinvointiin. Tutkimuksessa käytetään määrällisiä ja laadullisia menetelmiä: Hankeosallistujien kaksivaiheisella seurantakyselyllä (n=78) selvitetään osallisuuden kokemuksen muutoksia sekä vertaillaan tuloksia vastaajaryhmittäin. Teemahaastatteluilla (n=26) kerätään hankeosallistujien pieniä onnistumistarinoita, jotka täydentävät kyselyn havaintoja kuvaamalla vaikutusmekanismeja, kontekstitekijöitä sekä tulosten merkitystä osallistujille. Seurantakyselyaineistossa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää osallisuuden kokemuksen vahvistumista tarkasteltaessa kaikkia vastaajia, mitä tulee pitää epäonnistumisena. Yli puolella kyselyn vastaajista osallisuuden kokemus kuitenkin vahvistui, ja kolmasosalla heikentyi. Tulokset olivat sitä positiivisempia, mitä heikompaa osallisuutta koettiin aluksi. Haastatteluissa osallisuuden kokemuksen vahvistuminen merkitsi merkityksellisyyden, pystyvyyden ja yhteenkuuluvuuden lisääntymistä. Vaikutusmekanismeja olivat osallistumiskokemukset, jotka auttoivat osallistujia näkemään itsensä aktiivisina toimijoina ja antoivat perusteen ajatella positiivisemmin itsestä, esimerkiksi kokemukset muiden auttamisesta ja hyväksyvästä vuorovaikutuksesta. Kontekstitekijöistä osallistujien henkilökohtainen tausta oli keskeinen vaikuttavuuden ehto. Haastatteluissa osallisuuden kokemuksen vahvistuminen oli ratkaisu joihinkin ongelmiin, kuten sosiaalisiin pelkoihin tai arvottomuuden tunteisiin. Jotta haavoittuvassa asemassa olevien osallisuutta edistävät interventiot olisivat vaikuttavia, ne tulisi pystyä kohdistamaan heikkoa osallisuutta kokeviin ja osallistujat tulisi nähdä toimijoina myös omaa toipumista laajemmassa kontekstissa.
”Täällä huutaa köyhät!” Hyvä kun nuoret jaksavat osoittaa mieltä. Minäkin olen nuorena äitinä pidellyt kylttiä kaupungintalolla. No sittenhän kävi niin, että istuin neljä kautta saman talon valtuustosalissa… #politiikka #osallisuus #vaikuttaminen
Asukkaiden ääniMeidän mielestämme Helsinkiin pitää rakentaa kaupunginosavaltuustoja ja keskustelevaa demokratiaa. Uskomme, että me asukkaat kykenemme itse päättämään omista asioistamme.
#lähidemokratia #osallisuus
#lähidemokratia #osallisuus
2. Kaupunginosavaltuustoja ja keskustelevaa demokratiaa
Osallistuvasta budjetoinnista on hyviä kokemuksia esimerkiksi Brasiliasta, Ranskasta ja Yhdysvalloista. Näihin malleihin verrattuna Helsingin osallistuva budjetointi vaikuttaa lähinnä lumedemokratialta. Helsingissä asuinalueet laitetaan äänestämään toisiaan vastaan ehdotuksista, joista monet liittyvät kaupungin perustehtävien toteuttamiseen. Ei roska-astioista pitäisi joutua kilpailemaan.
#osallisuus #osallistuvabudjetointi
Osallistuvasta budjetoinnista on hyviä kokemuksia esimerkiksi Brasiliasta, Ranskasta ja Yhdysvalloista. Näihin malleihin verrattuna Helsingin osallistuva budjetointi vaikuttaa lähinnä lumedemokratialta. Helsingissä asuinalueet laitetaan äänestämään toisiaan vastaan ehdotuksista, joista monet liittyvät kaupungin perustehtävien toteuttamiseen. Ei roska-astioista pitäisi joutua kilpailemaan.
#osallisuus #osallistuvabudjetointi